Yksityisen sosiaalipalvelualan työntekijät kärvistelevät palkkakuopassa. Sieltä on päästävä ylös, tuumivat JHL-aktiivit Oulun lakkoaamussa.
Pasi Perkiö on vetänyt ylleen poikkeuksellisen asusteen: JHL:n lakkoliivin. Hän päivystää tiistaiaamuna 17. helmikuuta lakkovahtina palvelutalo Fregatin edustalla Oulun Toppilansaaressa, muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta.
Olosuhteet ovat melko arktiset: 14 astetta pakkasta ja näpsäkkä tuuli mereltä.
– Onneksi minä ja Määtän Taina ollaan molemmat aktiivisia pilkkijöitä. Ymmärretään, miten tärkeä on suojautua kylmältä ja miten se tehdään, Perkiö kertoo puhelimessa.
Luottamusmies: yksityisen alan palkat laahaavat perässä
Perkiö toimii JHL:n pääluottamusedustajana terveyspalveluita tuottavassa Mehiläinen-konsernissa. Taina Määttä taas on JHL-aktiivi ja Attendo-konsernin pääluottamusmies. Hän on saapunut Ouluun edellisenä iltana kotikaupungistaan Kuusamosta, 200 kilometrin päästä.
Määttä korostaa, että hän ei ole varsinaisesti lakkovahtina, koska luottamusmiehen tehtävänä on myös yhteydenpito työnantajan kanssa.
Lakon syyt hän ymmärtää täysin. Kyse on rahasta ja siitä, että yksityinen ala on jäänyt palkoissa julkisen sektorin jälkeen.
Neuvottelut yksityisen sosiaalipalvelualan uudesta sopimuksesta käynnistyivät marraskuussa 2025. Kuukausien neuvottelurupeama ei tuonut tulosta, sillä osapuolet olivat eri mieltä palkankorotusten suuruudesta. Alan sopimuskausi päättyi vuoden 2025 loppuun, eikä uutta sopimusta ole vielä tehty.
JHL jätti alalle lakkovaroituksen tammikuun lopussa. Valtakunnansovittelija ryhtyi ratkomaan työriitaa helmikuussa.
JHL ja työnantajaa edustava Hyvinvointiala Hali ry hylkäsivät ehdotuksen. JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perusteli päätöstä sillä, että esitys ei korjaa alan palkkaongelmia vaan pahentaa niitä. JHL:n mukaan yksityisen alan palkat ovat jääneet jälkeen julkisesta sektorista.
Tilanteen korjaamiseen tarvitaan korotuksia, jotka ylittävät niin kutsutun yleisen linjan. Niitä ei ollut tarjolla ilman lakkoja. Helmikuun puolenvälin paikkeilla JHL on jättänyt jo kaksi lakkovaroitusta. Ensimmäinen lakko alkoi tiistaina 17. helmikuuta ja päättyy torstaina 19. helmikuuta.
Yksityinen ala on jäänyt palkoissa julkisen sektorin jälkeen.
Jos seuraava lakko toteutuu, se on huomattavasti laajempi. Toinen lakko alkaisi tiistaina 3. maaliskuuta ja päättyisi torstaina 5.maaliskuuta.
– Eihän me saada tätä palkkakuoppaa missään vaiheessa kurottua, jos me ei tehdä jotain asian hyväksi, toteaa Taina Määttä.
Hän kertoo palkkavertailusta, jota alan luottamusmiehet ovat tehneet Oulun seudulla. Vertailun mukaan hyvinvointialueella työskentelevä lähihoitaja tienaa kuussa lähes 350 euroa enemmän kuin yksityisessä yrityksessä työskentelevä kollegansa.
Hän toteaa, että työntekijät liukuvat koko ajan hyvinvointialueelle, pois yksityisistä yrityksistä.
– Sieltä he saavat huomattavasti paremmin palkatun työn, ja se on sama työ.
Lakkovahti keskustelee, mutta ei estä
Määttä ja Perkiö kertovat, että lakkoaamunakin hoivakotiin on saapunut työntekijöitä. Lakon aikana tehdään niin kutsuttua suojelutyötä. Sen tarkoitus on varmistaa, ettei lakko vaaranna esimerkiksi potilaiden tai asiakkaiden terveyttä.
Perkiö korostaa, että lakkovahdin tehtävä ei ole estää ihmisiä menemästä töihin, vaan enemmänkin olla näkösällä ja käydä keskustelua siitä, onko työtaistelu oikeutettu.
– Yksi eläkeläinen kävi kannustamassa meitä, että hyvällä asialla olette, Perkiö kertoo.
Sekä Pasi Perkiö että Taina Määttä ovat valmiit katsomaan lakkokortit loppuun saakka.
– Hoitaja ajattelee asian niin, että varmistetaan, että meidän asiakkaat eivät vahingoitu lakon takia. Kaiken muun me olemme valmiita tekemään, sanoo Perkiö.
