Isät saavat lisää vanhempainvapaata. Kaikki lapset saavat yhtäläisen oikeuden kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Pätkätyöläisille tulee parannuksia.
Tällaisia lupauksia on uuden hallituksen ohjelmassa. Tiivistelmä JHL:n jäseniä koskevista hallitusohjelman kohdista löytyy tämän jutun lopusta.
Motiivi pyysi SAK:n pääekonomistia Ilkka Kaukorantaa ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaa Elina Pylkkästä arvioimaan, mitä hallitusohjelma tarkoittaa JHL:n jäsenelle.
Kaukoranta pitää hallitusohjelman tärkeimpänä asiana yleissuuntausta: Työmarkkinoilla mennään työntekijöiden oikeuksia kaventavasta tai epävarmuutta lisäävästä suuntauksesta kohti sopimista ja työelämän pelisääntöjen vahvistamista.
”Aktiivimallin poisto on iso juttu”
– Aktiivimallin poisto on tosi iso juttu työttömänä tai työttömyysuhan alla oleville jäsenille. Lapsiperheiden kannalta päivähoidon subjektiivisen oikeuden palautus on tärkeä asia. Työlainsäädäntöön luvatut parannukset, esimerkiksi nollatuntisopimuksella työskentelevien tilanteeseen, ovat joillekin JHL:läisille varmasti tärkeitä, Kaukoranta luettelee.
Eräät keskustalaiset ministerit yrittivät kesällä jarruttaa aktiivimallin poistamista, mutta pääministeri Antti Rinne (sd.) vakuutti, että aktiivimallin leikkurit poistuvat vuodenvaihteessa.
– Hallituksen sisäinen jännite tai kiistely on ihan normaali osa hallituksen dynamiikkaa ja yleensä kiistakysymyksistä päästään jonkinnäköiseen sopuun. Hallitusohjelman kirjaus on niin selkeä, että minun on vaikea pitää lopputulosta epävarmana, Kaukoranta sanoo.
Julkinen talous ei vahvistu
Kaukoranta on huolissaan siitä, että hallitusohjelma ei näytä vahvistavan valtion ja kuntien taloutta pitkällä aikavälillä. Kehitys on hänestä pikemminkin päinvastainen, kun valtion omaisuutta myydään juoksevien menojen rahoittamiseksi.
Sen takia kestävyysvaje, joka sai kaksi edellistä hallitusta toteuttamaan isoja leikkauksia, säilyy. Jos julkinen talous ei hyvinä vuosina vahvistu, taantumassa odottavat leikkaukset.
– Uhka leikkauksista säilyy ja vahvistuu.
– Vaikka tässä hallitusohjelmassa ei sellaisia leikkauksia ole tulossa, uhka niistä säilyy ja pikemminkin vahvistuu. Suomella on pitkä historia siitä, että taantumissa on leikattu ja sitä kautta työttömyys on lähtenyt syvenemään.
Kaukoranta sanoo, että veronkorotukset olisivat luontevin tapa vahvistaa julkista taloutta.
Kesän aikana kuumin keskustelu hallitusohjelmasta käytiin työllisyystavoitteista ja -toimista, koska lisämenot on määrä rahoittaa parantuneen työllisyyden tuomilla verotuloilla. Kaukoranta uskoo, että työllisyystavoitteesta tulee hallituksen jatkuvan riitelyn aihe.
Hallituksen tavoite on, että työllisyys nousee 75 prosenttiin 2023, eli työllisiä olisi 60 000 enemmän kuin viime keväänä. Kaukoranta pitää tavoitetta kunnianhimoisena. Hän sanoo, että tavoitteen saavuttaminen on mahdollista, mutta vaikuttaa epätodennäköiseltä, kun kansainvälinen suhdannetilanne näyttää heikkenevän.
”Työllisyyspalveluihin tarvitaan lisää rahaa”
Hallitus pyrkii lisäämään työllisyyttä parantamalla vanhempien työntekijöiden, nuorten, vain peruskoulun käyneiden, osatyökykyisten, vammaisten ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä. Lisäksi hallitus haluaa lisätä työperäistä maahanmuuttoa, parantaa kotouttamista ja kohentaa mahdollisuuksia kouluttautua työuran aikana.
Hallitusohjelmaan kirjatut työllisyystoimet eivät Kaukorannan mukaan riitä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Toisaalta hallitus on sopinut hakevansa uusia työllisyystoimia pitkin matkaa.
– Lisäpanostus työllisyyspalveluihin on aivan liian pieni tarpeisiin nähden.
Kaukorannan mielestä merkittävin työllisyystoimi on työllisyyspalvelujen parantaminen ja lisärahoittaminen. Työ- ja elinkeinotoimistot saavat 9 miljoonan euron vuosittaisen määrärahakorotuksen työttömien haastattelemiseen ja nuorisotakuuseen. Työ- ja elinkeinoministeriö saa 16 miljoonan euron kehittämisrahan työllisyyden edistämiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö saa saman verran osatyökyvyttömyyseläkkeen kehittämiseksi.
Lisäksi digitaalisia työllisyyspalveluja kehitetään 10 miljoonalla eurolla ja kolme miljoonaa euroa käytetään työllisyyspalvelujen hallinnon kehittämiseen ja kunnan roolin vahvistamiseen työllisyyspalveluissa.
Yhdeksän miljoonan lisäpanostus työllisyyspalveluihin on aivan liian pieni tarpeisiin nähden, Kaukoranta sanoo. SAK:n mukaan lisäpanostuksen pitäisi olla sadan miljoonan euron luokkaa.
– Se on asia, johon on mahdollista palata budjettineuvotteluissa, ja SAK tulee pitämään sitä esillä.
”Sote-uudistus tuo kunnille helpotusta”
Maailmanmarkkinat vaikuttavat talouden suhdanteisiin enemmän kuin hallituksen politiikka, sanoo Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen.
Hänestä on hyvä, että hallitus panostaa työllisyystoimiin tässä suhdannevaiheessa, vaikka työllisyystavoitetta ei saavutettaisi, ja kiinnittää huomiota työllisyyden ylläpitämiseen koko maassa.
– Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen on investointi inhimilliseen pääomaan. Se takaa työvoiman saatavuutta. Hallitus haluaa myös, että työssä jaksaminen ja motivaatio säilyisi julkisen sektorin palvelutyöpaikoilla, eli sosiaali- ja terveystoimessa ja koulutustoimessa.
Tänä vuonna monessa kunnassa käydään yt-neuvotteluja. Esimerkiksi Vaasan kaupunki sai vastikään päätökseen yt-neuvottelut, jotka johtivat 145 työpaikan vähenemiseen ja 25 henkilön irtisanomiseen.
– Kunnille on iso helpotus, kun niiden ei sote-uudistuksen jälkeen tarvitse huolehtia sote-sektorista.
Edellinen hallitus leikkasi kuntien valtionosuuksia kiky-sopimuksen arvioitujen säästöjen verran väliaikaisella lailla. Tilapäinen valtionosuuksien leikkaus päättyy vuodenvaihteessa, mikä Pylkkäsen mukaan tuo kunnille helpotusta. Pylkkänen uskoo, että myös lomarahojen leikkaus loppuu, mikä voi tehdä kunnallisista työpaikoista hieman houkuttelevampia.
Pylkkäsen mukaan myös sote-uudistus helpottaa kuntien tilannetta.
– Sote-uudistus tuo ison helpotuksen kunnille, kun sote-sektori lähtee (maakuntien hoidettavaksi). Kaupungistuminen, väestön vanheneminen ja syntyvyyden lasku jatkuu. Kun tämä konkretisoituu, se tuo myötävaikutusta muutoksen ja uudistuksen suuntaan.
Poimintoja hallitusohjelmasta
Työmarkkinat
- Yhteistoimintalaki uudistetaan. Tavoitteena on lisätä henkilöstön tiedonsaantia sekä vaikutusmahdollisuuksia.
- Kilpailukieltosopimusten käyttöä rajataan nykyisestä.
- Vuosilomalaki uudistetaan ja selvitetään samalla mahdollisuudet joustavoittaa lomien käyttöä ja siirtämistä työpaikan vaihtotilanteissa.
- Vaihtelevalla työajalla, eli nollatuntisopimuksella, työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvennetaan lainsäädännössä.
- Paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän avulla.
- Täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.
Tasa-arvo
- Laaditaan laaja-alainen tasa-arvo-ohjelma. Tasa-arvon seuraamiseen luodaan valtion eri hallinnonalat kattava seurantajärjestelmä.
- Lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.
- Palkkatasa-arvoa edistetään jatkamalla samapalkkaisuusohjelmaa. Osana ohjelmaa arvioidaan työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutukset.
- Raskaussyrjintää ehkäistään lainsäädännössä niin, että raskaus ja perhevapaan käyttö eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen jatkumiseen. Selvitetään perhevapailta palaavien työsuhdeturvan parantamista ja ryhdytään sen perusteella tarvittaviin lainsäädännöllisiin toimiin.
Perhevapaat
- Toteutetaan perhevapaauudistus siten, että äideillä ja isillä on yhtä paljon kiintiöityjä kuukausia, lyhentämättä äitien nykyisin käytettävissä olevaa osuutta. Lisäksi perhevapaiden tulee sisältää vapaasti valittava vanhempainvapaajakso. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa nykyistä äitien osuutta vastaavasti.
Verot
- Ansiotuloverotusta ei yleisesti kevennetä, mutta 200 miljoonaa euroa on varattu maltilliseen tuloveron kevennykseen, jolla korvataan pieni- ja keskituloisille kohdistuvia välillisten verojen korotuksia.
- Selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön työtulotuki vuoteen 2022 mennessä. Se tarkoittaisi, että ansiotulovero voisi olla negatiivinen pienituloisilla palkansaajilla, eläkeläisillä ja yrittäjillä.
Työllisyys
- Kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalveluiden järjestäminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi.
- Aktiivimallin leikkurit ja velvoitteet puretaan, kun vastaavat tavoitteet toteuttava uudistus astuu voimaan. Lakiesitys on jo lausuntokierroksella ja sen arvioidaan toteutuvan vuoden vaihteessa.
- Lisäksi valmistellaan työttömyysturvan ja työttömien palveluiden uudistus, jolla parannetaan työttömyyden alkuvaiheen toimia. Uudessa mallissa työttömän työllistymissuunnitelmassa sovitaan henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta sekä palveluista, esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta.
- Palkkatuen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi. Otetaan käyttöön työllistämisseteli. Kolmannen sektorin palkkatuki uudistetaan.
Työelämän osaaminen
- Taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta.
- Lisätään työelämässä muunto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia.
- Tarjotaan yksilöityjä koulutuskokonaisuuksia esimerkiksi toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksissa mahdollistamalla myös ammatilliset näyttötutkinnot.
- Lisätään oppisopimuskokeilun käyttöä ensimmäisen työpaikan saamiseksi sekä uudelleenkouluttautumisen ja aikuiskoulutuksen väylänä.
- Vahvistetaan työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja työpaikkaohjaajien roolia.
Vanhuspalvelut
- Säädetään hoivahenkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta (0,7) ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. Mitoituksen toteutuksessa otetaan huomioon aina ensisijaisesti hoitoisuus.
- Kotihoidon resursseja ja laatua vahvistetaan sekä omaishoitoa kehitetään.
Sote-uudistus
- Sote-palveluiden järjestäminen kootaan kuntaa suuremmille itsehallinnollisille alueille.
- Myös pelastustoimen järjestäminen siirretään maakunnan tehtäväksi. Itsehallinnollisia maakuntia on 18.
- Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina.
- Maakuntien rahoitus perustuu pääosin valtion rahoitukseen. Hallitus käynnistää välittömästi valmistelun maakuntaveron käyttöönotosta.
Varhaiskasvatus
- Täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan ja pienennetään yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoja. Tämän odotetaan astuvan voimaan jo vuodenvaihteessa. Tehdään varhaiskasvatuksen laatukriteerit.
- Turvataan varhaiskasvatuksen ammattilaisten saatavuus koko maassa. Mahdollistetaan nykyisen varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen päivittäminen.
Omistajapolitiikka ja valtionyhtiöt
- Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamisessa seurataan HSL:n lähiliikenteen kilpailutuksen tuloksia ja jatkokilpailutuksissa edetään Open Access -mallin mukaan.
- Selvitetään mahdollisuuden älykkäisiin väyläratkaisuihin merenkulun osalta, kuten Finnpilot Pilotage Oy:n etäluotsauksessa.
- Finavia huolehtii kenttäinfran osalta kolmen tunnin saavutettavuustavoitteen toteutumisesta niillä alueilla, joilla rautatieliikenne ei turvaa tavoitetta. Selvitetään tehokkain tapa toteuttaa julkisesti tuettu lentoliikenne näille alueille. Finavian lentokenttäverkoston ulkopuolisten kenttien tuki säilytetään.
