Jos Ilari Matuz saisi päättää, sote-alan työntekijöillä olisi huomattavasti enemmän sananvaltaa töihinsä.
– Työhyvinvointiin voisi auttaa, jos pystyisi vaikuttamaan muuhunkin kuin siihen, mihin ravintolaan kehittämispäivänä mennään, Matuz sanoo.
Matuzin mielestä strategiatyöpajoilla ei ole varsinaista vaikutusta mihinkään. Siksi ne on hänen ideaalimaailmassaan unohdettu.
Tilalla on suora yhteys johdon ja työntekijöiden välillä. Matuzin mielestä se on hyvää työpaikkademokratiaa.
Kuka Ilari Matuz?
- Ikä 39
- Sosionomi Rinnekotien mielenterveys- ja päihdeyksikössä Helsingissä
- Yhteiskunnallinen aktivisti muun muassa Elokapinassa
- Pitää pään kasassa käymällä salilla ja hölkkäämällä
- Lukee paljon sosiologiaa ja filosofiaa
Hän kysyy, voisiko esimerkiksi hyvinvointialueiden sotelautakunnissa tai firmojen johdossa olla työntekijöillä edustus.
– Entä voisivatko työntekijät osallistua pomojen valintaan?
Pomot johtavat työntekijöitä. Silti heidät valitaan Matuzin mielestä usein työntekijöiden näkökulmasta aivan puskista.
Hän lisää, että pomojen tekemien päätösten perusteet olisivat kaikille selvemmät, jos työpaikkojen eri kerrokset lähentyisivät toisiaan.
– Vai eikö työntekijöitä päästetä päättämään, koska silloin voisi nähdä, että veronmaksajien tai firman rahoja voisi käyttää toisin?
Hän ehdottaa lähentymistä myös toisin päin:
– Voisiko johtoporras jalkautua pariksi päiväksi vuodessa esimerkiksi päihdepolin arkityöhön?
Työpaikkademokratia auttaa jaksamaan
Sosiaalialalla stressi kuuluu työhön. Esimerkiksi päihdeasiakkaiden kanssa voi tulla kahnausta. On huonossa kunnossa olevia, ärjyviä ja jopa väkivaltaisia ihmisiä.
Ilari Matuzin mukaan tämä on arkistressiä, jota voi purkaa vaikka terveillä elämäntavoilla.
Rakenteellinen stressi on tutkitusti eri asia. Jos muiden säätämät raamit ja olosuhteet tuntuvat järjenvastaisilta, stressiä ei voi vain nukkua pois. Eettinen stressi on yleistä sosiaalialalla.
Tähänkin voisi Matuzin mielestä auttaa toimiva työpaikkademokratia. Hänen intonsa työpaikkademokratian parantamiseen syttyi syksyllä 2022, kun hän oli työharjoittelussa Malmin päihdepolilla Helsingissä.
– Ilman hyvinvoivia työntekijöitä ei ole hyvinvoivia asiakkaita.
Keskusteluissa kollegoiden kanssa oli usein sama pohjavire. Itse työ miellytti, mutta puhtia söivät jatkuvat muutokset, joihin työntekijöillä ei ollut sananvaltaa.
Lopulta Helsingin kaupunki keskitti kaikkien päihdepolien ajanvarauksettoman toiminnan Kalasatamaan. Myös Malmilla toiminta lakkasi.
– Työnantajan mielestä tämä oli tehostamista. Työntekijät kokivat, että palvelu heikkeni.
Työntekijät olivat arjessaan nähneet, että päihdeapua tarvitsevat palveluja lähellä. He eivät jaksa mennä Malmilta Kalasatamaan.
Työntekijäkin on tärkeä
Matuz viihtyy hyvin nykyisessä työssään Rinnekotien mielenterveys- ja päihdeyksikössä Helsingissä. Silti hän on huolissaan kuplinnasta sote-alan pinnan alla. Kuplinnan räjähdysmäinen puhkeaminen voi hänen mielestään johtaa siihen, että työntekijät palavat loppuun – ja jopa näiden massakatoon.
Matuz haastatteli päihdepolin työntekijöitä sosionomin opinnäytetyöhönsä. Töitä sosionomina hän on tehnyt niin julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Hänestä asiakaslähtöisyys on tärkeää, mutta yhtä lailla pitäisi olla työntekijälähtöisyyttä.
– Ilman hyvinvoivia työntekijöitä ei ole hyvinvoivia asiakkaita.
