Kylmä paikka kenialaiselle, mutta ei suomalaiselle. Sellainen on Grace Njuen mukaan Embu, hänen alkuperäinen kotikaupunkinsa.
Embu sijaitsee yli 5 000 metriä korkean Mount Kenya -vuoren juurella. Vuori on Kenian tasavallan korkein ja Afrikan toiseksi korkein, Kilimanjaron jälkeen.
Njue työskenteli Keniassa ensin laboranttina. Sitten hän vaihtoi alaa ja kouluttautui hoiva-avustajaksi.
– Halusin auttaa potilaita.
Grace Njue
- Ikä: 37 vuotta
- Syntynyt: Keniassa, Embun kaupungissa. Muutti Suomeen vuonna 2024
- Ammatti: hoiva-avustaja, opiskelee lähihoitajaksi
- Perhe: 8-vuotias tytär
- Luottamustoimi: JHL:n alueluottamusmies
- Harrastukset: pyöräily, sulkapallo, uintia, kävely ja lenkkeily
- Kielitaito: Puhuu swahilia, englantia, suomea ja vanhempien heimokieliä kikuyua ja embua
Eräänä päivänä Njuen työkaveri kertoi, että Suomessa tarvitaan paljon hoiva-avustajia, mutta suomen kieli pitää hallita. Njue innostui ja suoritti puolessa vuodessa verkkokurssilla suomen kielen A2-tason jo Keniassa. A2-tason suorittanut pärjää suomella sosiaalisissa tilanteissa.

Nyt hän asuu ja työskentelee Savonlinnassa. Työn ohessa käynnissä ovat lähihoitajan opinnot. Njuen tavoitteena on valmistua vuoden lopussa.
Njue on jatkanut suomen kielen opintoja Suomessa. Nyt hän on B1-tasolla, mikä tarkoittaa toimivaa peruskielitaitoa. Teemme haastattelun suomeksi, ja vain joitain harvoja sanoja haemme englanniksi.
Lue lisää
”Menen sellaisen oppilaan luo, jonka tiedän tarvitsevan apua” – Priya Gidwani huolehtii, että oppi menee perille suomea vasta opetteleville koululaisille
Kuinka Turkista muuttanut löytää töitä Taivalkoskelta? Rima Depo auttaa maahanmuuttajia työllistymään
Työkaverisi valitsivat sinut alkuvuonna alueluottamusmieheksi. Miten se tapahtui?
– Kun minusta tuli JHL:n jäsen, aloin käydä koulutuksissa. Siellä kyselin paljon esimerkiksi siitä, miksi joillekuille annetaan vain aamuvuoroja, vaikka on sovittu kolmivuorotyöstä. Myöhemmin seurasin, kuinka JHL:n luottamushenkilö puuttui syrjintään ja epätasa-arvoiseen kohteluun.
Nämä asiat kiinnostivat minua ja halusin auttaa työkavereitani.
– Tunsin, että olin kotona.
Olen huomannut, että moni maahanmuuttaja pelkää puhua suomea. Ja jos työntekijän ihonväri on toinen kuin kantasuomalaisen, moni olettaa, ettei tämä ymmärrä suomea.
Minulle voi tulla puhumaan, jos on ongelmia työpaikalla. Yksin ei tarvitse pelätä, olen hyvin suora ihminen.
Millaisia ominaisuuksia alueluottamusmiehenä toimiminen vaatii?
– Alueluottamusmiehen pitää olla reilu ja tasapuolinen, vastuuntuntoinen ja hyvä kuuntelija. Jos työpaikalla tapahtuu jotain, joka koskee JHL:n jäseniä, pitää olla valmiina auttamaan.
Alueluottamusmiehellä tulee olla hyvät kommunikointitaidot. Hänen pitää muistaa kysyä jäseniltä säännöllisesti, miten he voivat. Jos luottamusmies ei osaa kuunnella muita, hän ei voi tietää, miten voi auttaa.

Luottamusmiehen pitää kuunnella esimiestä tarkasti. Kun luottamusmies ymmärtää myös työnantajan näkökulman, hän voi toimia oikeudenmukaisesti ja työntekijöiden oikeuksia puolustaen.
Minkä asian korjaisit ensimmäisenä suomalaisessa työelämässä?
– Erityisesti maahanmuuttajan näkökulmasta tärkein asia on tasa-arvo. Olen huomannut, että ihonväri ja puheen aksentti vaikuttavat siihen, miten maahanmuuttajia kohdellaan. Jos maahanmuuttaja kysyy pomoltaan, miksei hän saa vakituista sopimusta, vastaus voi olla huono kielitaito.
Kun kantaväestön edustaja kommunikoi maahanmuuttajien kanssa, toivon hänen olevan kärsivällinen ja unohtavan aksentin. Kun keskustelen esimerkiksi virolaisten työkaverien kanssa, yritän keskittyä hänen asiaansa, enkä siihen, miten hän puhuu.
Kun unohdamme ihonvärin ja aksentin, Suomessa on hyvä työelämä.
Miten päädyit Savonlinnaan?
– Kun saavuin Suomeen, asuin ensimmäiset kaksi viikkoa Vantaalla. Sitten kuulin, että Savonlinnassa oli hoiva-avustajan paikkoja avoinna.
Olen viihtynyt Savonlinnassa. Se on pieni ja rauhallinen, ihmiset ovat ystävällisiä. Se on myös aktiivinen kaupunki, joka järjestää esimerkiksi joka vuosi oopperajuhlat.
Mitä tekisit, jos et olisi hoiva-avustaja?
– Haluaisin työskennellä teollisuuslaboratoriossa tai opettajana. Keniassa tein töitä laboratoriossa ja vedin koulutuksia, missä päivitettiin alan työntekijöiden tietoja ja taitoja. Opetin myös lapsia pyhäkoulussa.

Mitä harrastat?
– Pyöräilen työmatkani ja paljon myös vapaa-ajalla, mieluiten Saimaan rannoilla. Kuuntelen usein musiikkia kuulokkeet korvissa. Lisäksi pidän tanssimisesta ja uimisesta. Jos on aikaa, käyn kuntosalilla.
– Puhu suomea rohkeasti ja paljon. Jos teet virheen, joku korjaa sen ja opit taas uutta.
Pidän matkustamisesta. Viime aikoina olen käynyt muun muassa Virossa, Tampereella ja Seinäjoella. Olen kiertänyt lähes kaikki Itä-Suomen kaupungit.
Aikaisemmin matkustin aina junalla, mutta viime vuonna ostin auton. Kesänllä 2025 ajoin kunnon road tripin Helsingistä Seinäjoelle.

Mitä sanoisit Suomessa työuraansa aloittavalle maahanmuuttajalle?
– Mikä työpaikkasi sitten onkin, ole kärsivällinen itsesi ja työsi kanssa. Varaa aikaa suomen opiskeluun myös omatoimisesti vaikka vain muutama minuutti päivässä, älä jää odottelemaan kielikurssille pääsyä. Hyödynnä tietokoneen tai puhelimen kieliohjelmia.
Kun kuulet uuden sanan töissä, ota vaikka tauolla tai illalla kotona selville, mitä se tarkoittaa. Olet oppinut taas uuden sanan, jota voit myöhemmin käyttää.
Puhu suomea rohkeasti ja paljon. Jos teet virheen, joku korjaa sen ja opit taas uutta.
Ole rohkea ihan vain itsesi takia!
Tervetuloa JHL:ään! Miten sinusta tuli jäsen?
– Kun olin aloittanut työni Savonlinnassa, eräs työkaverini kannusti liittymään. Hän kertoi, että JHL oli auttanut, kun eräs kollega oli loukannut töissä jalkansa.
Työkaverini antoi minulle Neleah Kagirin (JHL:n maahanmuuttajatoiminnan asiantuntija) numeron. Kun tapasin Neleahin, huomasin, että hän oli kenialainen. Hänellä oli sama ihonväri ja sama aksentti. Tunsin, että olin kotona!