Kuntatalon aula Helsingin Sörnäisissä henkii 1980-luvun alun virastopatinaa tummine tiilipintoineen ja näyttävine taideteoksineen. Kokoushuone on kuitenkin vastikään päivitetty vaaleaksi. Siellä Henrika Nybondas-Kangas ottaa vierailijan vastaan. Tarjolla on kahvia ja tuoretta muffinssia.
Nybondas-Kangas aloitti helmikuun viimeisenä päivänä Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) toimitusjohtajana. Hän seurasi tehtävässä pitkäaikaista edeltäjäänsä Markku Jalosta. Neuvotteluihin kunta- ja hyvinvointialan työehtosopimuksista oli vain pari viikkoa aikaa.
Ensimmäiset viikot olivat hässäkkää, Nybondas-Kangas huokaa.
– Onneksi prosessit olivat tuttuja. Henkilöstölle sanoin, että samoilla ajokaavoilla mennään kuin ennenkin.
Viime syksyn kisa toimitusjohtajan pestistä oli jännitysnäytelmä. KT:n hallitus äänesti Nybondas-Kankaan toimitusjohtajaksi yhden äänen erolla. Hän kertoo istuneensa välillä Kuntatalon siivouskomerossa jännittämässä piilossa katseilta.
– En ole mukana politiikassa, joten en ole tottunut siihen, että minusta äänestetään. En ikinä unohda niitä hetkiä.
Entinen neuvottelujohtaja on nyt keulakuva, jonka alaisuudessa on oma johtoryhmä. Hän on huomannut, että ihmiset suhtautuvat toimitusjohtajaan eri tavalla. Itse hän aikoo jatkossakin ylläpitää välittömiä suhteita muihin.
– Jos joku yrittää teititellä, se loppuu heti. Olen edelleen se sama Henrika, joka rakastaa Euroviisuja.
Lue lisää: Kissa pöydälle! JHL neuvottelee jälleen työehdoistasi – Mukana kokonaan uusi tavoite
Koko ura työnantajapuolen palveluksessa
Henrika Nybondas-Kangas astui Kuntatalon ovesta sisään ensimmäisen kerran 25 vuotta sitten. Tuolloin KT:n nimi oli vielä Kunnallinen työmarkkinalaitos. Nuori juristi ei osannut uneksia, että jonain päivänä johtaisi sitä.
– Iho menee vieläkin kananlihalle.
Opiskeluaikanaan Helsingin yliopistossa Nybondas-Kangas suunnitteli uraa perhe- ja perintöoikeuteen erikoistuneena asianajajana. Opiskelujen loppuaikana hän työskenteli Svenska Handelshögskolanissa eli Hankenilla.
– Jos tänään asiat eivät etene, aina tulee uusi päivä.
Eräänä päivänä hänen esihenkilönsä, oikeustieteen professori Niklas Bruun kertoi, että Kunnallinen työmarkkinalaitos etsi ruotsin kieltä taitavaa juristia. Nimi ei sanonut Nybondas-Kankaalle mitään. Hän haki paikkaa silti, koska tarjolla oli toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Lisäksi Kuntatalo sijaitsi lähellä hänen silloista kotiaan.
– Sain myös jatkaa työoikeuden parissa, joka oli Niklaksen johdolla alkanut kiinnostaa.
Työ vei nuoren juristin mukaansa nopeasti.
– Työkaverit olivat mahtavia, ja asiakkaiden avuntarve oli ilmeinen.
Neuvottele oikein – 4+1 vinkkiä
1 Maltti on valttia.
Hyvän neuvottelijan tunnistaa kestävistä istumalihaksista, Henrika Nybondas-Kangas toteaa.
– Neuvotteluissa pitää olla pitkäjänteinen. Kertarysäykset ovat harvinaisia.
2 Opettele kuuntelemaan.
Puhetaitoa tärkeämpää on osata kuunnella ja ymmärtää, mikä toiselle osapuolelle on merkittävää.
3 Älä jämähdä, vaan löydä toinen reitti.
Lukkiutuneita tilanteita avaamaan tarvitaan innovatiivisia ideoita.
– Hyvä neuvottelija osaa tulkita hiljaisuutta.
4 Esitä asiasi selkeästi.
+ 1 Neuvottelemaan oppii neuvottelemalla!
Tyypillisesti neuvottelijan ura alkaa pienten sopimusten neuvottelupöydistä ja etenee suurempiin kokemuksen karttuessa. Kaikista ei ole neuvottelijoiksi.
– Hyväksi neuvottelijaksi ei opi kirjoja lukemalla. Tämä on hermopeliä, johon pitää tottua.
Pelissä puolen miljoonan suomalaisen palkat
Kevään kunta- ja hyvinvointialan työehtoneuvotteluissa pelissä on puolen miljoonan suomalaisen palkat. Neuvottelut ovat Suomen suurimpien joukossa. Eri sopimuksia on toistakymmentä. Niitä on työntekijöiden puolesta neuvottelemassa myös JHL.
Henrika Nybondas-Kangas toimi vuosia neuvottelujohtajana. Hän vastasi sote-alan sekä kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimusten kokonaisuuksista. Nyt hänellä on uusi rooli: hän johtaa koko KT:n neuvottelukaartia.
Nybondas-Kangas arvioi, että neuvottelupöydissä on 25 miljardin euron edestä työehtosopimuksia. Miten neuvottelijat käsittelevät näin suuren vastuun?
– Ei saa ajatella miljardeja, vaan prosentteja ja niiden kymmenyksiä. Ja jos tänään asiat eivät etene, aina tulee uusi päivä.
Nybondas-Kangas on edustanut koko uransa ajan työnantajaa. Toisin kuin voisi luulla, hän ei toivo neuvottelupöydän toiselle puolelle mahdollisimman heikkoja ammattiliittoja. Hänen mielestään selkeät pelisäännöt ja sopimukset tuovat lisäarvoa työnantajallekin.
– Haluamme tehdä työehtosopimuksia mahdollisimman edustavien liittojen kanssa.
Nybondas-Kangas toteaa, että paikallinen sopiminen on myös tärkeää. Siihen tarvitaan luottamushenkilöitä, jotka edustavat työntekijöitä.
– Työnantaja ajattelee, että asioiden pitää pelittää.
5 ajankohtaista asiaa: Samaa vai eri mieltä liittojen kanssa?
Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen
Aikuiskoulutustuen tarkoituksena oli tukea työssä olevien palkansaajien ja yrittäjien omaehtoista koulutusta. Suomen hallitus lakkautti tuen vuosi sitten.
– En ymmärrä, miksi se piti lakkauttaa. Pääosa tukea nostaneista oli uudelleenkouluttautunut erityisopettajiksi tai hoiva-alalle.
Suojelutyölain valmistelu
Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, joka on välttämätöntä hoitaa työtaistelun aikana, jotta esimerkiksi ihmisten henki tai terveys ei vaarannu. Aikaisemmin suojelutyöstä ovat sopineet työnantajat ja työntekijät keskenään, mutta hallitus aikoo kirjata suojelutyön lakiin.
Nybondas-Kankaan mielestä lainsäädäntö pitää saada voimaan mahdollisimman pian.
– Olemme huolissamme esimerkiksi potilasturvallisuudesta lakkotilanteessa.
JHL ja muut ammattiliitot ovat eri mieltä. Laki suosii työnantajaa ja on ylimitoitettu, JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström kommentoi maaliskuussa.
”Lakko-oikeutta ollaan rajoittamassa ilman, että sitä on riittävästi perusteltu”, Ekström kirjoitti.
Vientivetoinen työmarkkinamalli
Hallitus hyväksyi joulukuussa useiden ammattiliittojen vastustaman vientivetoisen työmarkkinamallin. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että vientialojen palkankorotukset määrittelevät maksimitason muille aloille. Työntekijäliitot ovat varoittaneet mallin verottavan muun muassa julkisten alojen työntekijöiden palkkapussia.
Nybondas-Kangas näkee mallissa kehittämisen varaa. Hän toivoo, että keskusliitot voisivat kokoontua keskustelemaan pelisäännöistä.
– Olemme huolissamme sovittelujärjestelmän toimivuudesta silloin, kun tilanne menee hankalaksi.
In house -yhtiöiden toiminnan hankaloittaminen
In house -yhtiöt ovat kuntien ja hyvinvointialueiden omistamia yrityksiä, joilta ne voivat ostaa palveluita kilpailuttamatta. Hallitus haluaa kiristää näiden toimintaa muun muassa pakkokilpailutuksella. Nybondas-Kangas kuvaa suunnitelmaa murheenkryyniksi.
– Kuinka paljon kunnat joutuisivat organisoimaan palveluitaan uusiksi? Miten laki vaikuttaa esimerkiksi palkanlaskentaan? Suunnitellut siirtymäajat ovat liian lyhyitä.
Myös JHL on kritisoinut hallituksen suunnitelmia.
Maahanmuuton vaikeuttaminen
Hallitus on kiristänyt maahanmuuton ehtoja ja muun muassa lyhentänyt aikaa, jonka Suomessa voi viettää työnhaussa. Nybondas-Kangas toivoo, että maahanmuuton prosessia sujuvoitettaisiin ja kotouttamista kehitettäisiin.
– Ulkomailla tehtävän lisärekrytoinnin lisäksi on tärkeää työllistää ne, jotka ovat jo maassa, mutta työelämän ulkopuolella.
