Valtavasti hakijoita. Ei mitään reaktiota työhakemuksiin. Siinä tämän hetken realiteetit monilla nuorilla, jotka yrittävät löytää tietään työelämään.
Tutkimusprofessori Sofia Laine Nuorisotutkimusseurasta on nuorten tilanteesta todella huolissaan.
– Jos tulee kokemus, että en edes ylitä työhaastattelurimaa, niin miten monta kuukautta tai vuotta nuori jaksaa olla sellaisessa limbossa, Laine kysyy.
Työllisyysluvut kertovat, että työttömyys kasvaa nuorten joukossa vauhdilla. Heinäkuussa 2026 työttömyys kasvoi ripeimmin alle 20-vuotiaiden ja 20–24 ikäryhmissä.
Nuorten työttömyys kasvaa rajusti
- Suomen työttömyys on ollut kasvussa.
- Heinäkuun 2026 lopussa kuntien työllisyyspalveluissa oli 20 000 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Luku selviää työllisyyskatsauksesta, jota julkaisee Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus).
- Työttömyys kasvoi jokaisessa maakunnassa ja kaikissa ikäryhmissä.
- Alle 20-vuotiaiden työttömyys kasvoi 20 %.
- 20–24 vuoden ikäluokassa nousua oli 13 %.
Työllisyys on 15–29-vuotiaiden nuorten ykköshuolenaihe, kertoo myös uusin nuorisobarometri. Barometrin mukaan nuorista 70 prosenttia kokee paineita työn saamisesta. Nuorisobarometri on vuosittainen kyselytutkimus, joka mittaa suomalaisten nuorten arvoja ja asenteita.
– Että miten voi olla varma siitä, opiskeleeko alaa, jolla varmasti on töitä, Sofia Laine täsmentää.
Erityisen vaikeassa asemassa ovat kielivähemmistöt. Nuoret, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, kokevat barometrin mukaan työelämän pääsemisen erittäin vaikeaksi.
Laineen mielestä muunkielisten nuorten mahdollisuuksia harjoitteluihin ja töihin siirtymiseen pitäisi tukea huomattavasti nykyistä enemmän.
– Vaikka niin, että vierellä on alkuun joku kulkemassa rinnalla, jos kielen kanssa on ongelmia. Tällaisia menetelmiä pitäisi käyttää paljon aktiivisemmin.
– Jos nuorella ei ole töitä, opintoja tai harrastuksia, mistä hän saa tukea tai löytää sosiaalisia yhteisöjä?
Sofia Laine on Nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori ja nuorisotutkimuksen dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on toimittanut tämän vuoden nuorisobarometrin yhdessä Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Konsta Happosen kanssa.
Barometrin toteuttavat Nuorisotutkimusseura, valtion nuorisoneuvosto ja opetus- ja kulttuuriministeriö. Taloustutkimus keräsi uusimman Nuorisobarometrin tiedot verkkokyselyllä alkuvuonna 2025. Vastaajia oli yli 2 300.
Palvelut luovat nuorille tulevaisuutta
Tulevaisuudenuskoa, työtaitoja ja osallisuuden tunnetta luovat myös nuorille suunnatut palvelut. Suomen hallitus päätti syyskuun 2026 budjettiriihessä, että järjestöille maksettavia STEA-avustuksia leikataan tuntuvasti. Leikkauksista on aiemmin uutisoinut muun muassa Yle.
Motiivi-lehti kertoi elokuussa, että leikkaukset voivat vaikuttaa palveluihin ratkaisevasti.
Sofia Laineen mukaan hallituksen leikkaukset saattavat osua samoihin ihmisiin ja perheisiin, ja niiden vaikutukset kasautuvat helposti.
– Kun lapsilta ja nuorilta leikataan, leikataan rajusti hyvästä ja kestävästä tulevaisuudesta.
Leikkaukset lisäävät huolta ja palveluiden rapautuminen nakertaa uskoa tulevaisuuteen. Nuorisobarometrin mukaan puolet 15–29-vuotiaista nuorista suhtautuu pessimistisesti maailman tulevaisuuteen. Vuonna 2021 tätä mieltä oli 28 prosenttia nuorista.
Lukujen valossa pessimismi ei ole tuulesta temmattua. Tilastokeskus kertoi maaliskuussa, että nuorten riski ajautua köyhyyteen tai syrjäytyä on kasvanut. Köyhyys- tai syrjäytymisriski koski useampaa kuin joka kolmatta 18–29-vuotiaista vuonna 2024.
Yhteiskunta ei arvosta ammattiosaamista tarpeeksi
Työllistymisen lisäksi nuoria huolettaa koulutus. Yli puolet kokee paineita opiskelupaikan saamisesta. Nuorista jopa 81 prosenttia haluaisi saada korkeakoulututkinnon.
Monen toive jää toteutumatta. Vuoden 2025 lopussa korkeakoulututkinnon oli suorittanut reilut 38 prosenttia 25–34-vuotiaista suomalaisista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on, että vuoteen 2040 mennessä nuorten korkeakoulutettujen osuus nousee 60 prosenttiin.
– Jos nuori ei saa töitä tai pääse opiskelemaan eikä hänellä ole harrastuksia, mistä hän saa tukea tai löytää sosiaalisia yhteisöjä, Laine kysyy.
Hänestä nämä nuoret tarvitsevat sosiaalialan toimijoiden tukea. Juuri tällaisesta toiminnasta Suomen hallitus on leikkaamassa.
