Työterveydenhuolto auttaa, kun selkä, niska tai ranne alkaa oireilla ja työkyky alenee. Jos poissaolot toistuvat, työterveyshuolto, työnantaja ja työntekijä pohtivat yhdessä, miten ylläpitää työkykyä. Työtehtäviä voidaan muuttaa.
Apu voi kuitenkin jäädä kokonaan saamatta, jos oireilu johtuu vaihdevuosista. Yli nelikymppisten naisten oireita, kuten unettomuutta, mielialaoireita ja nivelkipuja, ei useimmiten osata yhdistää vaihdevuosiin.
Ammattiliitto JHL:n tuoreesta kyselystä ilmenee, että suomalaiset työpaikat eivät tunnista vaihdevuosioireita alentuneen työkyvyn syyksi. Niinpä tarjolla ei ole riittävää hoitoa tai mahdollisuuksia järjestellä töitä uudelleen.
Lue lisää
Sirpan pää oli niin punainen, että asiakas luuli hänen raivoavan – Miksei vaihdevuosioireista puhuta suoraan?
Endometrioosi on sadoilla tuhansilla suomalaisilla, mutta siitä ei puhuta – Sietämätön kipu sekoitti Maijan työkuviot
Naisten vaihdevuodet on tasa-arvokysymys, sanoo JHL:n työelämäasiantuntija Tuula Haavasoja.
– Kyselyn tulos kertoo siitä, että naisten kokemaa vaihdevuosioireilua edelleen vähätellään. Ihmisen mittarina pidetään edelleen mieskehoa, eikä sukupuoliin liittyvää eroa oteta huomioon.
Työpaikat tarvitsevat lisää tietoa vaihdevuosista
Kyselyyn vastasi lähes 10 000 JHL:n jäsentä. Heistä suurin osa työskentelee kunnissa tai hyvinvointialueilla.
Suuresta vastaajamäärästä vain vajaa prosentti kertoi, että heidän työpaikallaan on vaihdevuosiin liittyviä työkyvyn tuen käytäntöjä. 73 prosenttia kertoi, ettei käytäntöjä ole. 26 prosenttia ei osannut sanoa, onko niitä vai ei.
Alle kaksi prosenttia tiesi, millaisia käytäntöjä työterveyshuollolla on vaihdevuosioireiden hoidossa. Reilun prosentin työpaikoilla on ylipäätään keskusteltu, kuinka työterveyshuolto voisi huomioida vaihdevuosiin liittyvät asiat.
– Kyselyn tulos kertoo, että naisten kokemaa vaihdevuosioireilua edelleen vähätellään.
Työelämäasiantuntija Tuula Haavasoja
Vastaajista 78 prosenttia koki, että työpaikoille tarvitaan lisää tietoa vaihdevuosioireiden vaikutuksista naisten työkykyyn.
– Työuria halutaan koko ajan pidentää, joten on erikoista, ettei tähän ole vielä puututtu, johtava työelämäasiantuntija Anne Ranta toteaa.
Ranta ja Haavasoja toteuttivat kyselyn yhdessä.
Valtaosa oireilee naishormonien muutoksista
Kuumia aaltoja ja hikoilukohtauksia. Unihäiriöitä, mielialan muutoksia, nivelkipuja. Limakalvojen kuivuutta.
Vaihdevuosi-ikäisistä naisista 70–80 prosenttia saa vaihdevuosioireita, kun estrogeenitasot laskevat, kertovat Käypä hoito -suositus ja Työterveyslaitos.
– Kaikki eivät oireile naishormoneista, mutta eivät kaikki sairastu tuki- ja liikuntaelinsairauksiinkaan. Silti niitä hoidetaan työterveyshuollossa, Anne Ranta toteaa.
Ranta huomauttaa, että vaihdevuosioireiden hoitaminen lisäisi työhyvinvointia – ja siten myös työelämässä nykyään haviteltua tehokkuutta. Varsinkin voimakkaat vaihdevuosioireet johtavat usein toistuviin sairauspoissaoloihin.
– On korkea aika herätä siihen, että voimakkaasti oireilevat eivät välttämättä pysty fyysiseen työhön.
Johtava työelämäasiantuntija Anne Ranta
– He, joilla on voimakkaita oireita, eivät välttämättä pysty fyysiseen työhön ollenkaan. Olisi jo korkea aika herätä siihen.
Tuula Haavasoja toteaa, että vaihdevuosissa pitkä unettomuus voi johtaa mielialahäiriöihin. Keskittyminen häiriintyy ja työyhteisöön voi tulla eripuraa, kun voimat loppuvat. Unihäiriöistä johtuva väsymys lisää työpaikalla tapaturma-alttiutta.
Ranta ja Haavasoja muistuttavat, ettei vaihdevuosioireilun hoitaminen ole pehmeyttä, vaan järkevää toimintaa.
– Erityisesti esivaihdevuosioireisiin voi liittyä erittäin voimakasta ja runsasta verenvuotoa. Jos vuodat kuin seula, pitäisi tällöin voida olla poissa töistä, Ranta sanoo.
Pienin keinoin isoja muutoksia naisten työhyvinvointiin
Vaihdevuosien ottaminen vakavasti työpaikoilla on ammattiliitto JHL:lle tärkeää. Liiton jäsenistä noin 70 prosenttia on naisoletettuja. Monet heistä työskentelevät fyysisesti kuluttavilla aloilla. Esimerkiksi moniin sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja ravitsemus- ja puhtaanapitoalojen töihin kuuluu usein nostamista.
Siksi liitto haluaa, että työpaikat lisäävät vaihdevuodet työkyvyn tuen käytäntöihin. Tällöin vaihdevuodet voitaisiin tunnistaa ja hoitaa. Työkykyisiä työvuosia pystyttäisiin jatkamaan.
Tiedon ja avun lisääminen varhaisessa vaiheessa olisi sekä tärkeä että helppo tapa parantaa naisten työhyvinvointia.
JHL haluaa, että työpaikat lisäävät vaihdevuodet työkyvyn tuen käytäntöihin.
Tuula Haavasoja huomauttaa, että työpaikkakiusaamistakaan ei vielä vuosia sitten osattu tunnistaa, eikä ennen Me too -liikettä osattu sanoittaa lähes kaikkien naisten kokemaa seksuaalista häirintää.
– Samalla tavalla vaihdevuosioireet ovat ikiaikainen asia. Nyt on viimeistään aika tehdä asialle jotain, Haavasoja toteaa.
Laki vaatii työnantajaa järjestämään ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja ylläpitämään työkykyä. Työnantajan pitää seurata työn kuormitusta, turvallisuutta ja vaikutuksia terveyteen.
Anne Rannan mielestä erinomainen keino olisivat ikäryhmätarkastukset. Ne voi toteuttaa vaikka sähköisenä kyselynä. Oireiden perusteella pitäisi päästä etenemään työterveyshuollon palveluissa.
– Työhyvinvointi on tulos siitä, että asiat saadaan hoidettua hyvin.
Näin kysely tehtiin:
- Kysely toteutettiin toukokuussa 2026 sähköpostitse.
- Kysely lähetettiin 35-vuotiaille ja sitä vanhemmille JHL:n naisoletetuille jäsenille ja työsuojelutoimijoille. Nykykäsityksen mukaan esivaihdevuosioireita saattaa ilmetä jo ennen 40 ikävuotta.
- Kysely lähetettiin 69 113 henkilölle ja vastaajia oli 9 877. Vastausprosentti oli 14,3.
- Työsuojeluun osallistuvat henkilöstön edustajat otettiin mukaan, koska lain mukaan heidän pitää hyväksyä työpaikan työterveyshuollon toimintasuunnitelma.
- Vastaajista kuntasektorilla työskenteli puolet, hyvinvointialueilla 22 prosenttia ja yksityisellä sektorilla noin 16 prosenttia. Loput vastaajista työskentelivät kuntien omistamissa yrityksissä, valtiolla ja seurakunnissa.
