Ruokapalveluvastaava Arttu Tiitu hallitsee ruokahuollon kriiseihin varautumisen. Nyt hän vastaa seitsemään väitteeseen varautumisesta.
Arttu Tiitun kiinnostus huoltovarmuuteen heräsi korona-aikana. Pandemia sulki koulut ja 45 000 helsinkiläiskoululaisen joukkoruokailut piti lennossa muuttaa kotiin jaettaviksi henkilökohtaisiksi lounaiksi.
Tiitu osallistui eväspakettien pakkaamiseen. Kokemus avasi hänen silmänsä oman työn laajemmasta merkityksestä.
Tiitu, 51, on toiminut ikänsä ruokapalvelualalla. Palvelukeskus Helsingillä hän on viihtynyt 15 vuotta. Tiitu vastaa Pakkalan ruokatuotannon henkilöstöravintolasta. Sieltä hoidetaan kaikki henkilöstöruokailut ja tilaustarjoilut. Palvelukeskus valmistaa päivittäin kaiken kaikkiaan 100 000 ruoka-annosta.
Lue lisää: Julkisilla aloilla on merkittävä rooli kriiseihin varautumisessa – Missä viipyy koulutus?
Kesäisin Pakkalan tuotantolaitos hoitaa myös Helsingin leikkipuistojen maksuttoman kesäruokailun. Tiitun mukaan leikkipuistoruokailun kaltainen ruokailu hoituisi myös kriisitilanteessa.
Ruokaa pitää kotonakin olla varastossa ainakin kolmeksi päiväksi.
Tiitu näkee, että kriisiaikana ruokahuollon kaltaiset kriittiset palvelut voidaan käynnistää nopeammin, jos ne säilytetään kunnan omana toimintona – päätöksenteosta käytännön toteutukseen.
Hän kiittelee työpaikkansa varautumistasoa ja aktiivista turvallisuuspäällikköä. Työpaikalla on ajantasainen valmius- ja varautumissuunnitelma sekä vastuuhenkilöt. Lisäksi henkilökunnalle järjestetään säännöllisesti erilaisia valmiuskoulutuksia.
Tiitu muistuttaa, että työpaikan osaamiskarttojen pitää olla päivitettynä, jotta tiedetään, mitä henkilökunta osaa. Se koskee myös kielitaitoa. Näin osaajia voidaan kriisin hetkellä siirtää sinne, missä apua tarvitaan.
Nykyään Tiitu seuraa poliittista päätöksentekoa aiempaa aktiivisemmin ja osallistuu valmiuskoulutuksiin. Tietoisuus kriisivalmiuden tärkeydestä on juurtunut selkärankaan.
Esitimme Arttu Tiitulle seitsemän väitettä varautumisesta.
1 Kriisivalmius ei vaadi koulutusta
Tarua: Osaaminen ei ole itsestäänselvyys. Kriisitilanteessa toimimista pitää harjoitella. Työntekijöiden koulutuksen lisäksi organisaatiolla pitää olla varautumis- ja valmiussuunnitelma.
Meillä Palvelukeskuksessa harjoitellaan pari kertaa vuodessa ja pystymme siksi reagoimaan nopeasti erilaisissa vakavissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Myös säännöllisesti järjestettävät ensiapu- sekä alkusammutuskoulutukset lisäävät osaltaan varautumisvalmiutta ja ylläpitävät henkilöstön osaamista.
Lue lisää: Julkiset palvelut turvaavat huoltovarmuuden vaikeina aikoina
2 Kotoani löytyy 72 tunnin selviytymissetti
Totta: Perheessämme on viisi 10–17-vuotiasta lasta. Ruokaa pitää aina olla varastossa kolmeksi päiväksi. Myös vesikanistereita on valmiina, jos vedenjakelu katkeaisi ja vettä pitäisi noutaa vesipisteistä.
3 Olen osallistunut kriisinhallintaan
Totta: Organisoimme Pakkalan tuotantolaitoksen ruuan jakelun uusiksi, kun koulut suljettiin koronapandemian takia. Koululounaat muutettiin yhdessä illassa joukkoruokailun sijaan henkilökohtaisiksi annoksiksi, joita olin itsekin pakkaamassa. Koulut puolestaan hoitivat näiden annosten jakelun oppilaille kotiin vietäviksi.
4 Tekijöitä löytyy kriisitilanteessakin
Tarua: Poikkeustilanteisiin varautuminen vaatii suunnitelmallisuutta ja osaavia työntekijöitä varahenkilöineen. Väliaikainen työvoima ei tähän ongelmitta pysty. Kriisivalmius on myös sopimusasia. Yksityisen palveluntuottajan kanssa tällaiset asiat pitää kirjata sopimukseen.
5 Työpaikkasi muonittaisi isotkin joukot
Totta: Pakkalan tuotantolaitoksella on valmius skaalata tuotantomääriä ylöspäin. Olemme hoitaneet yli 80 vuotta kesäisin helsinkiläisten alle 16-vuotiaiden leikkipuistoruokailua. Jo tämä toimintatapa ylläpitää kriisiajan toimintavalmiutta.
6 Ruokapalvelulla ei ole roolia varautumisessa
Tarua: Kunnan itse tuottamat ruokapalvelut ovat merkittävä osa kriiseihin varautumista ruokahuollon toimivuuden osalta. Kunnan omalla ruokatuotannolla varmistetaan valmius toimia joustavasti ja nopeasti poikkeustilanteissa kaikissa olosuhteissa.
7 Kriiseihin varautuminen kiinnostaa
Totta: Luottamusedustajan tehtävä avarsi uudella tavalla näkemystäni kunnallisesta poikkeustilanteisiin varautumisesta päätöksenteosta käytännön toteutukseen.
Luottamusedustajilla on tärkeä rooli osana kunnallista varautumissuunnittelutiimiä.