Yhdessä olemme vahvempia, totesivat kaksi JHL:n oululaisyhdistystä viime vuoden joulukuussa. Edunvalvonta selkiytyi, kokoustaminen väheni ja jäsenedut tuplaantuivat.
Kuvittele tilanne: työpaikan ilmoitustaululle ilmestyy mainos JHL:n jäsenmatkasta teatteriin. Ilmoittaudut mukaan puolisosi kanssa, olettehan samassa paikassa töissä ja JHL:n jäseniä.
Paluupostissa puolisosi saa tilausvahvistuksen, mutta sinulle tupsahtaa kieltävä vastaus. Käy ilmi, että matka on puolisosi yhdistyksen järjestämä, mutta sinä kuulut toiseen, samalla työpaikalla vaikuttavaan JHL:n yhdistykseen.
Tällaisiin tilanteisiin oululaiset JHL:n jäsenet joutuivat vuosien ajan, sillä Oulun kaupungin työntekijät olivat jakautuneet kahteen yhdistykseen: Oulun kaupungin toimen- ja viranhaltijat JHL ry 379 ja Oulun kaupungin työntekijät JHL ry 024.
Kahden yhdistyksen malli aiheutti hämmennystä työpaikoilla ja perheissä, joissa kaikki jäsenet kuuluivat JHL:ään, mutta eri yhdistyksiin.
– Kummallakin yhdistyksellä oli esimerkiksi omat jäsenetunsa. Moni ei ymmärtänyt, että jokin etu koski vain toisen yhdistyksen jäseniä, kertoo puheenjohtaja Jaana Vesavaara.

Joulukuun 12. päivä vuonna 2024 kaupungin työntekijöiden kaksi yhdistystä pitivät ylimääräisen yleiskokouksen. Yhdistyminen sai sinetin, ja siitä pitäen kaupungin työntekijöiden asioita on ajanut yksi yhdistys, Oulun alueen JHL ry 887. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Vesavaara.
Lue lisää: 7 vinkkiä, miten saat virtaa yhdistyksen toimintaan
Yhdistymisen pitkä historia
Ensimmäisen kerran aktiivit suunnittelivat yhdistymistä jo yli viisitoista vuotta sitten, muistelee Oulun kaupungin työntekijöiden pitkäaikainen aktiivi ja entinen puheenjohtaja Vesa Huittinen.
Oulussa oli työn alla laaja kuntaliitos. Tammikuussa 2013 Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyivät Oulun kaupungiksi. Samalla tuli ajankohtaiseksi liittää toisiinsa pienten paikkakuntien yhdistykset.

Yhdistyksillä oli päällekkäisiä tehtäviä ja aktiiveja oli vähän. Kuntaliitos aiheutti loven kummankin yhdistyksen jäsenmääriin, sillä Oulu ulkoisti liitoksen varjolla toimintojaan. Niissä työskennelleitä jäseniä erosi liitosta.
Neuvotteluja hidastivat muun muassa aluehallintouudistus ja ihmisten vaihtuminen.
Lue lisää: Oulun Infra -liikelaitos ulkoistetaan, henkilöstö yksityiselle palveluntuottajalle
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Yhdistymispuheet ottivat uutta tuulta purjeisiinsa kuluvan vuosikymmenen alussa. Vesa Huittinen kertoo, että ratkaisevaa oli aktiivien sitoutuminen ja aluetoimiston tuki.

Yhdistymisprosessi kesti vuoden päivät. Sen aikana aktiivit jakautuivat neljään työryhmään. Yksi ryhmä käsitteli edunvalvontaa ja Huittisen vetämä toinen ryhmä talousasioita, jäsenistöä ja vapaa-ajan toimintaa. Vesavaaran vetämä kolmas ryhmä suunnitteli toimihenkilöiden tehtäviä, kuten hallituksen toimenkuvia. Neljäs ryhmä keskittyi viestintään.
– Jäsenten pitää tietää, mitä tehdään ja missä mennään.
Jaana Vesavaara
Viestintä on muutostilanteessa äärimmäisen tärkeää, Vesavaara muistuttaa.
– Jäsenten pitää tietää, mitä tehdään ja missä mennään.
Lopulta yhdistyminen varmistui intensiivisten valmisteluiden jälkeen. Vastaperustettu yhdistys sai uuden nimen ja yhdistysnumeron.
Edunvalvonta selkeytyi ja jäsenedut tuplaantuivat
Vesa Huittisen mukaan uusi yhdistys on selkeyttänyt edunvalvontaa. Luottamushenkilöt jatkavat tehtävissään työpaikoilla, mutta nyt he edustavat yhtä yhdistystä. Myös liiton jäsenille on selkeämpää, kun on vain yksi yhdistys, johon kuulua. He voivat nauttia kummankin entisen yhdistyksensä jäseneduista.
Jaana Vesavaara muistuttaa, että yksi yhdistys on taloudellisestikin järkevä ratkaisu.
– Samoja asioita ei tarvitse hoitaa kahdessa eri yhdistyksessä. Tekijöitä tarvitaan vähemmän.

Yhdistyminen vapautti aktiivien aikaa. Aikaisemmin kahden yhdistyksen yhteisiä asioita koordinoi yhteisjärjestö. Siellä vaikutti samoja aktiiveja kuin yhdistyksissä, ja kokoustaakka saattoi kasvaa uuvuttavaksi.
– Ay-liikkeeseen kuuluu myös puoluepolitiikka, mutta se ei saa määrätä.
Vesa Huittinen
Takavuosina poliittiset ryhmät vaikuttivat luottamuspaikkojen jakoon. Uuden yhdistyksen aktiivit ovat linjanneet, että valinnoissa painaa eniten pätevyys ja osaaminen.
– Ay-liikkeeseen kuuluu myös puoluepolitiikka, mutta se ei saa määrätä, Huittinen toteaa.
Vesavaara suhtautuu tulevaan innostuneen toiveikkaasti.
– Toiminta on vielä alkuvaiheessa ja hakee uomaansa. Olen lopputulokseen tyytyväinen.
Juttuun on haastateltu myös Oulun aluepäällikköä Tanja Tiaista.
Lue lisää: Oikeushallinnon toimihenkilöt JHL on jäsenhankinnan ässä: Pieni ja pippurinen yhdistys kolminkertaisti jäsenmääränsä


