1.10.2020

Jyväskylän yt-kiima kiihtyy, 180 työpaikkaa vaarassa – Järkyttyneet työntekijät vetoavat päättäjien järkeen ja sydämeen

Ylivoimainen enemmistö Jyväskylän JHL:läisistä työntekijöistä haluaa yt-putkelle stopin. Kääntävätkö päättäjät vaalien alla selkänsä äänestäjien tunnoille ja kaupungin tulevaisuudelle, kysyy paikallisten JHL:n jäsenten Järkeä Jyväskylä -kampanja.

– Nyt vähän järkeä tähän touhuun, totesi eräs JHL-aktiivi elokuisena maanantai-iltana Jyväskylän Matara-talossa, liiton paikallisjärjestön kokoontumistiloissa.

Parikymmentä paikallista aktiivia oli kokoontunut suunnittelemaan kampanjaa, joka pyrkii torppaamaan kaupungin suunnitelmat irtisanoa läjäpäin henkilöstöä. Kesäkuussa alkaneiden yt-neuvottelujen lähtökohtana on 180 työntekijän vähennystarve.

Lue lisää: JHL ja Jyty kolmen päivän lakossa Oulussa:Työnantaja painostanut lainvastaisesti töihin – liitot harkitsevat rikosilmoituksen tekemistä

Aktiivin tokaisusta lähti liikkeelle ajatus: saisiko tästä kampanjalle iskulauseen? Ryhmä pallotteli ehdotuksia vartin verran. Lopulta joku sanoi: Järkeä Jyväskylä.

Niin kampanja sai tunnisteen, johon kiteytyy koko homman henki – ja joka on helppo liittää somepäivityksiin.

Päätoiminen luottamusmies Kati Kytömaa kirjaa ylös Järkeä Jyväskylään -kampanjan tunnuksia. Kampanja on ottanut käyttöönsä kaikki mahdolliset viestintäkanavat. Esimerkiksi edunvalvontakyselyyn kampanja pyysi vastauksia soittamalla, sähköpostilla ja Whatsapp-viesteillä.

Kansalaistoimintatalo Matarassa Jyväskylän keskustassa aktiivit ovat elokuusta lähtien joka maanantai suunnitelleet seuraavia askeleitaan. He laativat ensi töikseen toimintasuunnitelman, jossa on tarkoitus pysyä tiukasti. Hanke etenee viikon pituisina vaiheina kolmen kuukauden ajan.

Kampanjan ansiosta tietoisuus kaupungin irtisanomis- ja ulkoistamissuunnitelmien laajuudesta ja karuudesta on levinnyt yhä laajemmalle. Mukaan on saatu koko ajan lisää väkeä.

Järkeä Jyväskylä -aktiivien mielestä heidän kotikaupunkinsa on vaarassa ajautua hälytystilaan. Vielä on kuitenkin mahdollista pelastaa kaupunki ja sen ihmiset.

Lue lisää: Oulu pudotti ulkoistamispommin:Luottamusmiehelle heräsi huoli ”meidän tyttöjen” tulevaisuudesta

Nyt saa jo riittää

Kampanjan ydinviesti kuuluu: Jos irtisanomissuunnitelmat toteutuvat, on tilanne katastrofi koko Jyväskylälle, joka on käynyt yt-neuvotteluja sarjatulena.

Viesti pyritään viemään perille kaupungin työntekijöille ja tavallisille kaupunkilaisille. Akuutein kohderyhmä on kuitenkin päättäjät. Kaupunginhallitus päättää lokakuun viimeisellä viikolla, hyväksyykö se talousarvioesityksen, joka veisi leikkuriin 200 henkilötyövuotta eli noin 180 ihmisen työpaikat. Marraskuussa on edessä kaupunginvaltuuston lopullinen päätös.

Järjestäjä Mikael Ojomaa sparraa paikallisia aktiiveja Matara-talon maanantaikokouksessa.

On vielä epäselvää, mistä kaupunki aikoo 180 työpaikkaa nipistää. Varmaa on, että heistä merkittävä osa on JHL:n jäseniä, jotka ahertavat kunnan tarjoamien palveluiden ytimessä.

– Leikkaukset ovat joka tapauksessa niin isot, että vaikutukset tuntuvat kaikilla sektoreilla, sanoo järjestäjä Mikael Ojomaa Sisä-Suomen JHL:n aluetoimistosta.

98 prosenttia katsoo, että julkisten palveluiden alasajo riittää jo.

Jotta kukaan ei erehtyisi luulemaan Järkeä Jyväskylä -kampanjaa muutaman pettyneen protestiksi, kampanjan puuhaihmiset tekivät verkossa edunvalvontakyselyn. Siihen vastasi noin 550 Jyväskylän kaupungin palveluksessa olevaa JHL:n jäsentä.

Tulokset puhuvat puolestaan. Kyselyn mukaan

  • 86 prosenttia vastaajista kokee, ettei ole turvassa leikkauksilta.
  • Käytännössä kaikki vastaajat, 98 prosenttia, katsovat, että julkisten palveluiden alasajo riittää jo.

Kampanja-aktiivit toivovat, että murskaluvut herättäisivät päättäjät. Aktiivit laskevat myös ajoituksen olevan puolellaan: kevään kuntavaalit ovat nurkan takana eikä poliitikoille ole eduksi juuri ennen vaaleja viitata kintaalla kaupungin syvien rivien tunnoille.

Mika Pollari ja Mikael Ojomaa suunnittelevat Matara-talolla, kuinka Jyväskylä saataisiin järkiinsä.
– Mitä jos tehtäisiin käänteiset yt:t: kaupunki palkkaisikin lisää väkeä ja ottaisi takaisin sen mitä on pannut yksityiselle puolelle? Ei pörssisijoituksellekaan odoteta tuottoa vuoden päästä, vaan kaikki tietävät, että se tulee pitkällä aikavälillä, Pollari ehdottaa.

Kaiken takana ovat tavalliset JHL:läiset

Kampanjan takana ovat tavalliset JHL:n jäsenet. Osa on pitkän linjan aktiiveja, osa ammattiliittotoimintaan harvemmin osallistuvia ihmisiä, joita Jyväskylän pitkittynyt yt-kiima ahdistaa ja järkyttää. Mukana puuhaa jo yli 30 JHL:läistä.

JHL:n paikallinen aluetoimisto auttaa heitä toteuttamaan ideoita.

– Minun roolini on valmentaa aktiiveja. Voima ja tekeminen lähtevät kentältä, kertoo Mikael Ojomaa.


Laitoshuoltaja Tiina Kontio on yksi Järkeä Jyväskylä -aktiiveista.

Tällaista ruohonjuuritason kansalaisaktiivisuutta kutsutaan järjestämiseksi. Siihen ammattiyhdistysliikkeen toiminta on alun perin perustunut.

Ensimmäisten kampanjaviikkojen aikana aktiivit ovat soitelleet JHL:n jäsenille: nyt on tilaisuus vedota paikallisiin vaikuttajiin, jotta nämä harkitsisivat kaksi kertaa ennen kuin hyväksyvät talousarvioesityksen irtisanomissuunnitelmineen.

He ovat myös ehtineet kirjoittaa Keskisuomalainen-lehteen mielipidekirjoituksen, toteuttaa jäsenkyselyn ja suunnitella #JärkeäJyväskylä-somekampanjan askelmerkkejä.

– Kun on jatkuvat yt:t, kuka enää haluaa tulla kaupungin palvelukseen töihin?

Seuraavaksi on määrä kertoa edunvalvontakyselyn tuloksista päättäjille – ja kysyä, haluavatko nämä aiheuttaa kaupungin kantaville voimille epävarmuutta ja ajaa alas Jyväskylän vetovoimaa ja tulevaisuutta.

Yksi tavoite on konkretisoida leikkausten vaikutukset tavallisille ihmisille.

– Jos ihminen saa tietää, että jostain säästetään 20 miljoonaa euroa, hän ei välttämättä noteeraa sitä. Jos hänelle kerrotaan, että säästöt aiheuttavat ulkokentän jäädytyksen lopettamisen, se tehoaa, Mikael Ojomaa toteaa.

Lue lisää: Oikeutta Ouluun -työtaistelu käynnissä:Lakkovahdit asemissa – tilanne on vakava mutta yhteishenki vahva

Jyväskylän maine koetuksella

Kaupunki perustelee toimia kuntien aseman ja veropohjan huonontumisella sekä koronavirusepidemian vaikutuksilla talouteen. Järkeä Jyväskylä -aktiivien mukaan tällainen ajattelu on lyhytnäköistä.

– Kaupunki ei tule tästä säästöä saamaan kuin korkeintaan lyhyellä tähtäimellä, arvioi pääluottamusmies Joni Leppänen.

Kuntavaalit ovat ovella. Onko poliitikoilla varaa viitata kintaalla kaupungin syvien rivien tuntemuksille?

Leppäsen mukaan kaupunki laskee menojaan ja tulojaan ”hirvittävän lyhyellä aikajänteellä”. Jos Jyväskylä esimerkiksi säästää nuorten palveluista, nuorten pahoinvointi lisääntyy ja lopulta kustannukset kasvavat, Leppänen puntaroi.


Joni Leppänen on työskennellyt 15 vuotta ruokapalvelutyöntekijänä, kahdeksan vuotta alakohtaisena luottamusmiehenä ja tämän vuoden alusta pääluottamusmiehenä. – Nämä ovat neljännet yt-neuvotteluni vuoden sisällä, hän taivastelee.

Ennen kaikkea leikkauslinja haavoittaa Leppäsen mielestä kaupungin vetovoimaa.

– Kun on jatkuvat yt:t päällä, kuka enää haluaa tulla kaupungin palvelukseen töihin?

Leppänen ei osta koronvirusepidemiaa perusteluna merkittäville säästöille.

– Korona varmasti vaikuttaa jokaiseen kaupunkiin, mutta valtio on kompensoinut hyvin siitä aiheutuvia menetyksiä. Radikaaleihin toimiin ei tarvitse koronan takia tässä vaiheessa ryhtyä.

JHL-aktiivit vaikuttavat vallan salonkeihin. Mika Pollarin ja Joni Leppäsen taustalla on Jyväskylän kaupungintalo. Pollari on työskennellyt Jyväskylän kaupungilla 31 vuotta, siitä kaksi vuosikymmentä katujen kunnossapidossa. Vajaat neljä vuotta sitten hän aktivoitui paikallisen JHL:n toiminnassa. – Lapset olivat kasvaneet aikuisiksi, ja illat vapautuivat.

Kunnioitusta, perkele!

Jyväskylän kaupungilta tuntuu puuttuvan kyky suunnitella pitkäjänteisesti, arvioi myös Järkeä Jyväskylä -aktiivi Mika Pollari.

Pollarin mukaan rahaa siirrellään tehottomasti taskusta toiseen. Jos kaupunki toteuttaa 180 henkilön irtisanomiset, syntyy uusia sosiaalimenoja, sillä toimenpiteet osuvat vähäpalkkaisiin. Heistä suuren osan on todennäköisesti vaikea saada uutta työpaikkaa.

Pollari on ollut kampanjassa mukana alusta lähtien ja soitellut läpi päättäjiä ja liiton jäseniä. Mieltä painaa iso huoli sekä omasta että muiden toimeentulosta.

Vielä on aikaa pelastaa kaupunki.

Järkeä Jyväskylä -kampanjalla on marraskuuhun asti aikaa kääntää yt-laivan kurssi. Joni Leppänen, Mikael Ojomaa ja Mika Pollari kuvailevat aktiivien tunnelmia toiveikkaiksi. Heidän mukaansa joukko on jo nyt osoittanut voimansa: kaikki hankkeen aktiivit tukevat toisiaan.

Joukossa on paitsi voimaa myös tunnetta. Sitä päätyi faktojen sekaan myös Keskisuomalaisen julkaisemaan mielipidekirjoitukseen.


Järkeä Jyväskylä –aktiivit kokoontuvat maanantaisin puuhaamaan kampanjan seuraavia askeleita. Peruskiven muurasivat pääluottamusmiehet Kati Kytömaa ja Joni Leppänen. Ryhmä kasvoi nopeasti, kun aktiivit pyysivät mukaan työkavereitaan.
 – Meillä on niin hyvä ryhmähenki, että hölmöjäkin ideoita voi huoletta esittää. Niistä voidaan yhdessä saada timanttisia, kertoo Joni Leppänen.

– Mietimme, voiko lehteen panna kirosanan, kertoo Pollari.

– Totesimme lopulta, että jos lehti laittaa sen tilalle x-kirjaimia, niin sitten laittaa.

Siihen virkkeeseen tiivistyy lukemattomien jyväskyläläisten mieliala.

Jyväskylän kaupungin työntekijät ansaitsevat kunnioitusta! Perkele!