Moni työoikeusriita ja rikosasia päätyy oikeussaliin. Usein istuntoon osallistuu asianosaisten lisäksi todistajia. Oikeudenkäynti on monelle jännittävä, jopa pelottava tilaisuus, mutta oikeasti siinä ei ole mitään pelättävää.
1 Voinko joutua mukaan oikeudenkäyntiin?
Lähes kaikki työsuhteeseen liittyvät riita- ja rikosasiat käsitellään tuomioistuimissa suullisissa istunnoissa. Jos on kyse omasta asiastasi, on osallistuminen yleensä välttämätöntä.
Sinut voidaan nimetä myös todistajaksi jonkun muun asiaan liittyen. Usein todistajana on luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, jolla on asemansa perusteella tietoa riidan taustoista ja tapahtumista.
Kukaan ei vaadi todistajalta muuta kuin totuuden ja vain totuuden kertomista.
Todistajaksi voidaan nimetä myös kuka tahansa muu, esimerkiksi työkaveri, jonka tietoa tai havaintoja jompikumpi osapuoli haluaa käyttää todisteena. Työntekijä voi siis olla myös työnantajan nimeämä todistaja.
Suomalainen järjestelmä ei tunne kirjallisia lausuntoja, vaan todistamaan täytyy tulla paikan päälle tarvittaessa uhkasakon uhalla.
Lue lisää: Lakimies vastaa: Mitä oikeudenkäynti maksaa?
2 Miten oikeudessa todistetaan?
Jos sinut on nimetty todistajaksi oikeuteen, sinua kuullaan asian pääkäsittelyssä.
Yleensä asianajaja on käynyt käsittelyn sisällön ennakkoon läpi todistajan kanssa ainakin jonkinlaisella tarkkuudella. Oikeudenkäyntiä varten on laadittu valmisteluistunnossa aikataulu. Siitä selviää ajankohta, jolloin kutakin todistajaa kuullaan. Aikataulut toki elävät eivätkä aina pidä lopulta paikkaansa.
Todistaja kutsutaan saliin nimellä, ja hän saa olla läsnä vain oman kuulemisensa ajan. Ennen kuulemista todistaja vahvistaa henkilötietonsa tuomarille ja antaa todistajan vakuutuksen. Ensimmäiseksi todistajalta kyselee kysymyksiä todistajan nimenneen osapuolen lakimies, sitten vastapuolen lakimies ja tarvittaessa myös tuomari.
Suomalainen oikeudenkäynti on jopa tylsä tilaisuus. Siinä ei ole mitään pelättävää.
Aluksi kysymykset ovat laajoja, esimerkiksi ”Kertoisitko tapahtumista työpaikalla iltapäivällä 1.4.2022”. Sen jälkeen voidaan kysyä tarkentavia kysymyksiä, joihin vastauksena voi olla kyllä tai ei. Todistusta ei saa lukea paperilta, mutta muistiinpanoja voi käyttää apuna.
Usein todistajaa kuullaan vanhoista asioista, jolloin on ymmärrettävää, ettei hän muista kaikkea. Silloin on ihan sopivaa myöntää, ettei muista. Joskus kysytään asioita, joita todistaja ei tiedä. Tällöin on täysin paikallaan kertoa, ettei tiedä asiaa.
Kuuleminen kestää muutamasta minuutista puoleen tuntiin, joskus pidempään. Todistaja voi vaatia ansionmenetyskorvausta ja kulukorvauksia. Näistä kysytään kuulemisen päätteeksi.
3 Entä jos oikeudenkäynti pelottaa?
Useimmille oikeudenkäynti on ainutkertainen kokemus elämässä. Moni jännittää ja jopa pelkää oikeuteen tullessaan. Saattaapa takana olla muutama huonosti nukuttu yökin.
Todellisuudessa suomalainen oikeudenkäynti on jopa tylsä tilaisuus, eikä siinä ole mitään pelättävää.
Joskus vastapuolen asianajajat saattavat olla hieman hyökkääviä ja tuomarit muodollisen jäykkiä, mutta kukaan ei vaadi todistajalta muuta kuin totuuden ja vain totuuden kertomista. Todistajan ei tarvitse tuntea lakia tai työehtosopimusta, riittää kun hän vastaa parhaansa mukaan kysymyksiin ja kertoo, mitä asiasta tietää.
Todistajan ei tarvitse pukeutua vanhaan rippipukuunsa tai puhua kirjakieltä.
Todistajan ei tarvitse pukeutua vanhaan rippipukuunsa tai puhua kirjakieltä. Riittää, että hän on oma itsensä – paikalle saa ilmaantua vaikka työvaatteissa. Todistaja ei yleensä voi munata asiaa muuten kuin valehtelemalla tai jättämällä tietoisesti asioita kertomatta.
Joskus todistaja jännittää niin paljon, ettei itkulta voi välttyä. Joskus taas sanat eivät meinaa tulla ulos suusta. Silloin todistajan nimenneen osapuolen lakimies voi pyytää taukoa ja todistaja voi käydä vaikka salin ulkopuolella rauhoittumassa.
Joskus juristit saattavat olla yli-innokkaita ja kysellä kysymyksiä, jotka eivät asiaan liity. Todistajan nimennyt lakimies voi huomauttaa asiasta tuomarille, ja usein tuomarit herkästi puuttuvat tällaisiin tilanteisiin.
Juho Juntunen on JHL:n oikeudellisen toimialueen lakimies.