Täyssähkökäyttöisen kirjastoauton matka ideasta toteutukseen on ollut pitkä ja täynnä mutkia. Sen tietää hankkeen JHL:läinen puuhamies, erikoiskirjastovirkailija Teemu Hiltunen.
Vielä nyt täyssähkökäyttöinen kirjastoauto, merkiltään Jeti, on parkissa Turun satamassa. Se on seilannut seitsemän viikon laivamatkan Kiinasta Etelä-Korean, Espanjan ja Saksan Bremerhavenin kautta Suomen Turkuun, tullattu ja odottaa parhaillaan katsastusta.
– Usko oli väliin koetuksella, mutta koskaan en lakannut toivomasta.
Uutuuttaan kiiltelevään mintunvihreään autoon tiivistyy Teemu Hiltusen lähes viisi vuotta kestänyt uurastus. Siihen on sisältynyt kymmeniä tunteja taustaselvityksiä, lukuisia yhteydenottoja auto- ja korivalmistajiin, aimo annos kunnallista byrokratiaa ja kaksi matkaa Kiinan kaakkoisrannikolle Xianmeniin autovalmistajan tehtaalle. Puhumattakaan niistä muutamista epätoivon hetkistä, jolloin hanke ei tuntunut etenevän.
– Siinä se nyt on. Usko oli välillä koetuksella mutta koskaan en lakannut toivomasta, hän sanoo.
Kirjastoauto aloittaa liikennöinnin todennäköisesti jo toukokuussa.
– H-hetki riippuu koronaepidemiasta ja siitä, milloin kirjastot voivat käynnistää asiakaspalvelun. Ennen auton käyttöönottoa julkistetaan vielä sen virallinen nimi, kertoo Hiltunen.
Lue myös: Kirjasto on teerijärveläisten yhteinen olohuone
Kilpailutus meni melkein karille
Ajatus täyssähköisestä kirjastoautosta välähti kirjastoautonkuljettajana työskentelevälle Teemu Hiltuselle vuonna 2015. Hän luki ajoneuvotekniikkaa käsitteleviä verkkojuttuja ja bongasi sähkökuorma-autoista kertovan artikkelin.
– Aloin miettiä, eikö kirjastoautoa voisi rakentaa linja-auton alustalle ja varustaa sähkömoottorilla. Markkinoin ideaa kollegoille, mutta vastaanotto oli epäilevä. Sitä pidettiin liian kalliina ja epävarmana, hän muistelee.
Ajatus ei jättänyt rauhaan, sillä tiedossa oli, että kaupunginkirjaston vanha, vuonna 1997 käyttöön otettu kirjastoauto on tulossa tiensä päähän. Hiltunen jatkoi selvittelyä ja otti yhteyttä niin kotimaisiin kuin ulkomaisiin autovalmistajiin.
– Volvolta vastattiin, että he eivät toimita pelkkää alustaa vaan koko auton. Kotimainen Kiitokori ei taas uskaltautunut mukaan näin riskialttiiseen hommaan. Asia jäi joksikin aikaa.
Yksi etappi matkalla kohti hiilineutraalia Turkua.
Mutta sitten alkoi tapahtua: Vuonna 2016 ensimmäiset pikaladattavat sähköbussit aloittivat Turun kaupunkiliikenteessä. Samoihin aikoihin kaupunki linjasi tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä.
Sen seurauksena muutkin innostuivat täyssähköisestä kirjastoautosta, ja sen hankintamäärärahaa saatiin nostettua. Ensin mietittiin suorahankintaa, mutta se ei ottanut tulta. Sen jälkeen kaupunki järjesti kilpailutuksen, mutta se meni osittain mönkään.
– Vaihtoehdoksi jäi tutkia tarkemmin kilpailutuksessa toiseksi jääneen yrityksen tarjousta. Silloin selvisi, että kyseessä on turkulainen yhtiö Jeti Industries, jolla on autojen sopimusvalmistaja Kiinassa. Sen jälkeen asiat alkoivat rullata.
Suomalais-kiinalaista yhteistyötä
Ensimmäisen sähkökäyttöisen kirjastoauton suunnittelu tapahtui suomalaisvoimin. Koska kyseessä on prototyyppi, se räätälöitiin turkulaisen kirjastoväen toiveiden mukaan.
Vaikka auto koottiin Kiinassa, se on valmistettu pääosin suomalaisesta teräksestä ja vanerista. Myös valtaosa auton teknisistä komponenteista johtosarjoista alkaen on kotimaista tekoa.
Auton voimanlähde, 172 kWh:n akku, on kiinalaisen CATL:n valmistama. Saman akkutekniikan osaajan tuotteita käytetään myös Tesloissa, kenties tunnetuimmissa täyssähköautoissa.
– Akun toimintasäde on noin 90 kilometriä, mikä riittää hyvin meille, kertoo Hiltunen.
Yleensä autoa ladataan yön yli. Aamu- ja iltavuoron välissä lataus kestää pari tuntia, jolloin pisimmälle perjantai-illan lenkille voi lähteä täydellä akulla.
Autossa on paljon ”herkkuja”
Muutenkin uusi kirjastoauto on melkoinen parannus entiseen verrattuna. Jeti on ns. low entry-auto, eli sen etu- ja keskiovesta on vain askelman nousu lattiatasolle. Auton takaosa nousee kahden rapun verran, koska sen alla on portaaliakseli.
– Vanhassa autossa peräpää oli ylempänä, ja rappuja oli kolme. Uusi auto on selvä parannus esteettömyyttä ajatellen.
Uusi kirjastoauto on iso parannus entiseen verrattuna.
Työskentelymukavuutta parantaa se, että autossa on wc. Vanhasta se puuttui, ja kuljettajat joutuivat käyttämään huoltoasemien vessoja kesken työpäivän.
– Jääkaappi ja mikroaaltouuni ovat ihan luksusta. Aiemmin on katsottu kateellisina muiden kaupunkien kirjastoautoja, jotka ovat olleet paljon paremmin varustettuja, sanoo Hiltunen.
Vanha Ykkönen aloitti Turussa
Päästöttömän sähkökirjastoauton käyttöönotto on tärkeä etappi kirjastoautojen historiassa. Hauska yhteensattuma on, että Suomen ensimmäinen kirjastoauto, Fordin alustalle Nummelan koritehtaalla rakennettu Vanha Ykkönen, aloitti vuonna 1961 Suomen Turussa.
Toistaiseksi Teemu Hiltunen on päässyt kurvailemaan uudella autolla vasta suljetulla satama-alueella, sillä ajoneuvoa ei ole vielä katsastettu.
– Minulla on aiempaa kokemusta vain sähkökäyttöisistä henkilöautoista, mutta mukavalta peliltä se tuntuu.
Koska käyttövoima on sähkö, ei auto tupruta ilmaan hiilidioksidia eikä pienhiukkasia. Lisäksi moottori on äänetön – tosin alle 20 kilometrin tuntivauhdissa sähköautoista täytyy säädösten mukaan kuulua moottorimainen ääni.
– Sen hurina muistuttaa hiukan V8:n moottoria, sanoo Hiltunen.
Ennen kuin sähkökirjastoauto pääsee palvelemaan turkulaisia kirjan ystäviä, kuljettajat testaavat sen ajo-ominaisuuksia liikenteessä ja pysäkeille ajossa.
Myös auton ulkokuori koristellaan teippauksilla ennen käyttöönottoa. Ulkoasun on suunnitellut joukko turkulaisia kuvataitelijoilta.
Miehestä on moneksi
Kuka tämä sähkökirjastoautohankkeen pioneeri Teemu Hiltunen oikein on?
Hän on 44-vuotias turkulainen erikoiskirjastovirkailija, joka päätyi kirjastoalalle enemmän tai vähemmän sattumalta.
Hiltusella on lukihäiriö, joka on jonkin verran hankaloittanut opiskelua. Sisukkaasti hän on kuitenkin taivaltanut opin polkua ja voisi ansaita elantonsa monessa ammatissa.
– Suoritin peruskoulun jälkeen kaksoistutkinnon, eli lukiossa ylioppilaaksi ja ammattikoulussa ajoneuvomekaanikoksi. Armeijasta päästyäni menin ulkomaapainotteisen linja-autonkuljettajan koulutukseen.
Lukihäiriö on hidastanut opintoja mutta aina on tullut valmista.
Noin vuoden verran Hiltunen kuljetti turkulaisia kaupunkiliikenteessä ja jatkoi sitten opintoja auto- ja kuljetustekniikan insinööriksi Turun Teknillisessä oppilaitoksessa. Inssin paperit hän sai vuonna 2004.
Sitten taas muutamaksi kuukaudeksi bussin rattiin, jonka jälkeen hän pääsi appiukkonsa suosittelemana tuuraamaan sairauslomalle jäänyttä kirjastoautonkuljettajaa.
– Huomasin tykkääväni kirjastoautosta, meno oli rauhallisempaa kuin bussiliikenteessä, työajat perheellisen kannalta sopivat ja asiakkaat mukavia.
Ei mikään lukutoukka
Pian Hiltusta pyydettiin tuuraamaan toistamiseen kirjastoautoon. Silloin ala alkoi kiinnostaa siinä määrin, että hän haki opiskelemaan kirjastovirkailijan tutkintoa Koulutuskeskus Salpaukseen.
– Suoritin näyttöihin perustuvan tutkinnon työn ohessa noin seitsemässä kuukaudessa.
Muutaman kuukauden kuluttua Turun autokirjasto-osaston silloinen johtaja Kalle Varila ehdotti Hiltuselle vakituista pestiä. Vuoden 2007 alusta lähtien hän on ollut Turun kaupunginkirjaston palveluksessa.
– Moni kuvittelee, etteivät kirjastoautonkuljettajat ymmärrä mitään tekniikasta, mutta minua se kiinnostaa enemmän kuin kirjat. Luen itse aika vähän. Sen sijaan kuuntelen asiakaspalautetta kirjoista ja pystyn sen perusteella suositelemaan luettavaa muille, hän sanoo.
Viime vuosiin asti Turun kaksi kirjastoautoa ovat olleet pääkirjaston ja parin suurimman lähikirjaston jälkeen suosituimpia lainauspaikkoja. Vuonna 2017 niistä tehtiin yli 143 000 lainausta.
Teemu Hiltunen on varma, että uusi auto pystyy palvelemaan turkulaisia entistä paremmin.