Ammattiliitto JHL haluaa nostaa palkkakuopasta kunta-alan työntekijät: lastenhoitajat, kirjastojen työntekijät, lähihoitajat, koulunkäynninohjaajat, tiemestarit, siivoojat, keittäjät, välinehuoltajat ja muut alojensa tähtiammattilaiset.
Ilman monen vuoden palkkaohjelmaa kuopasta ei nousta.
Se onnistuu vain kunnollisilla palkankorotuksilla. Siksi JHL ajaa kuntiin monivuotista palkkaohjelmaa. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT pitää ehdotusta liian kalliina.
Kunta-alan sopimusneuvottelut katkesivat helmikuun lopussa, ja silloin päättyi myös nykyisen työehtosopimuksen kausi. Maaliskuun alussa alkoi niin kutsuttu sopimukseton tila, jossa lakot ja muut painostustoimet ovat sallittuja.
Inflaatio syö korotukset jo ennakkoon
Sopimuksen hieronta siirtyi valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalalle, joka antoi työriitaan sovintoesityksen 29. maaliskuuta.
Ammattiliitto JHL tyrmäsi esityksen jo seuraavana päivänä. Esityksen palkankorotukset olivat riittämättömiä eikä siihen sisältynyt lainkaan palkkaohjelmaa.
– Avustus on sillä tasolla, että kenenkään ei tarvitse mennä leipäjonoon.
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine
JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine kritisoi esitystä liiton tiedotteessa:
– Ensimmäisen vuoden palkankorotus olisi ollut naurettava yhden prosentin yleiskorotus ja yhden prosentin paikallisesti jaettava erä. Toinen vuosi olisi ollut vähintään yhtä naurettava: yhden prosentin yleiskorotus ja 0,9 prosentin paikallisesti jaettava erä. Inflaatio laukkaa nyt niin voimakkaasti, että se syö korotukset jo ennakkoon.
Tarjolla historiallinen lakkoavustus
JHL ja muut ammattiliitot ovat aloittaneet lukuisia painostustoimia, jotta sopimusneuvotteluissa päästäisiin kelvolliseen tulokseen.
Kaksipäiväisiä lakkoja on jo nähty Rovaniemellä, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella. Seuraavina vuorossa ovat Turku ja Oulu. Jos lakot eivät pure, painostustoimet siirtyvät pääkaupunkiseudulle 19. huhtikuuta. Samalla lakon kesto venyy viikkoon.
Liiton kassa kestää historiallisen suuret lakkoavustukset.
JHL tukee lakossa olevia jäseniään historiansa runsaskätisimmällä lakkoavustuksella. Korvauksen summa nousee 160 euroon päivässä ja se maksetaan korkeintaan viideltä päivältä viikossa. Avustuksesta valtaosa on verotettavaa tuloa. Sitä haetaan OmaJHL-palvelun kautta.
– Jäsenemme tekevät elintärkeää työtään suurella sydämellä ja liian pienellä palkalla. Halusimme nostaa avustuksen sellaiselle tasolle, että kenenkään ei tarvitse mennä leipäjonoon oltuaan mukana lakossa. Lakkoavustuksen määrä harkitaan joka kerta tarkasti tilanteen mukaan, Päivi Niemi-Laine perustelee tuntuvaa korvausta.
Lakon piirissä ovat myös nollatuntisopimuksella töitä tekevät ja keikkatyöläiset. Jos työnantaja esimerkiksi pyytää tarvittaessa töihin kutsuttavaa opiskelijaa töihin lakossa olevan työntekijän tuuraajaksi, opiskelija voi kieltäytyä vuorosta ja hänellä on oikeus lakkoavustukseen. Työtarjouksesta on esitettävä todiste.
Lue lisää: Laiton vai laillinen? 5 tärkeää asiaa lakko-oikeudesta
Ammattiliiton talous kestää
Lakkokorvaukset maksetaan ammattiliiton kassasta. JHL:n ilmoittamat lakot vaikuttavat suureen määrään jäseniä, joten maksettavaa kertyy.
JHL:n viimeisin vahvistettu tilinpäätös on kaudelta 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2020. Silloin tilikauden ylijäämä kohosi yli 25 miljoonaan euroon. Myös tase on vahva.
Ammattiliiton talousjohtaja Jan Saarinen kertoo, että kassa kestää.
– Ammattiliiton taloutta hoidetaan pitkällä aikavälillä niin, että omaisuutta ei kuluteta liikaa. Lakot ja muut painostustoimet ovat neuvottelutilanteessa joskus välttämättömiä. JHL:llä riittää rahaa toimintaan, jolla parannetaan jäsenten asemaa työmarkkinoilla.
Kunta-alan lakkokevät
- Kunta-alan edellinen sopimuskausi päättyi helmikuun 2022 lopussa. Neuvotteluissa ei päästy sopuun, ja asia siirtyi valtakunnansovittelijan käsiteltäväksi 7. maaliskuuta.
- Lakkojen ja muiden painostustoimien tarkoitus on neuvottelutulos, joka turvaa palkansaajien ostovoimaa.
- Lakot koskevat kaikkia kunta-alan työehtosopimuksia.
- Ensimmäinen lakko järjestettiin Rovaniemellä ja Jyväskylässä 23.–24.3.
- Tampereella ja Kuopiossa lakkoiltiin 29.–30.3., Turku ja Oulu ovat vuorossa 6.–7.4. ja pääkaupunkiseutu 19.–25.4.
- Lakoissa on mukana noin 81 000 palkansaajaa.
- JHL maksaa lakkoavustusta 160 e/päivä, korkeintaan viideltä päivältä viikossa.
- Myös Tehy ja Super ovat aloittaneet laajoja lakkoja. Molempien liittojen lakkokorvaus on 140 e/päivä. Sitä maksetaan seitsemältä päivältä viikossa.
- JHL on aloittanut kunta-alalla myös kolme laajaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa. Viimeisin alkoi 4.4. ja päättyy 10.4.
- Kiellossa olivat mukana myös ammattiliitot Jyty ja JUKO.
