Viistoista astetta lämpöä, tuuli pohjoisesta kuusi metriä sekunnissa. Yllä prinsessamekko, mustat sukkahousut, seitsemän sentin korot ja lakkoliivi.
– Ei mulle kylmä tule. Lakko-oikeus on sen verran tärkeä puolustettava, vakuuttaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja aikoo päivystää Snellmaninkadun jalkakäytävällä ainakin tunnin, ellei pidempäänkin.
Ohi kulkee kokoomuksen kansanedustaja Heikki Autto ja nostaa käden tervehdykseen. Niemi-Laine pyytää Auttoa yhteiskuvaan, mutta tällä on kiire raput ylös Säätytaloon.
Lakkoon vasta viime tingassa
Säätytalossa, Suomen Pankkia vastapäätä, neuvotellaan parhaillaan Suomen seuraavaa hallitusohjelmaa. Neuvotteluista kantautuneet huhut ovat tuoneet JHL:n puheenjohtajan kylttien kera Säätytalon eteen.
Lakko-oikeus on perusoikeus! lukee yhdessä Niemi-Laineen kyltissä.
– Nyt perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuva oikeus on vakavasti uhattuna, hän sanoo ja viittaa elinkeinoelämän vaatimuksiin rajoittaa työntekijöiden lakko-oikeutta.
Niemi-Laine vakuuttaa, että ay-liike ei ryhdy lakkoon kevein perustein, vaan vasta viime tingassa.
– Heikommalla neuvotteluosapuolella on oltava oikeus lakkoon.
– Työntekijöillä, eli työehtoneuvottelujen heikommalla osapuolella, on oltava oikeus lakkoon.
Niemi-Laine hyväksyy myös tuki- ja poliittiset lakot, kun syy on perusteltu.
– Palvelujen ulkoistaminen ja siitä aiheutuva työn halpuuttaminen on pätevä syy työtaistelulle.
Lue lisää: Laiton vai laillinen? 5 tärkeää asiaa lakko-oikeudesta
Pikkutyttönä äidin käsipuolessa
SAK:n kyselytutkimuksen mukaan työtaisteluilla on kansalaisten vankka tuki. Myös EVAn tuoreessa kyselyssä 62 prosenttia vastaajista piti lakko-oikeutta perusoikeutena, jota ei saa rajoittaa missään oloissa.
Niemi-Laine torjuu myös vaatimukset, joiden mukaan laittomiksi tuomituista työtaisteluista tulisi langettaa kovemmat lakkosakot.
– Nykyinen taso on riittävä. Työtaisteluista aiheutuvat laskennalliset kustannukset on vaikea todentaa. Sitä paitsi Suomessa ei lakkoilla yhtenään eikä pitkiä aikoja. Kyse on usein muutamasta päivästä.
Oletko koskaan itse ollut lakossa?
– En aikuisena, mutta muistan riippuneeni äidin käsipuolessa, kun hän haki lakkoavustusta Riihimäen työväentalolta. Kyse oli Elintarviketyöläisten työtaistelusta.
Minkä asian puolesta olisit valmis lakkoilemaan?
– Sortoa ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan ja ihmisoikeuksien puolesta. Ja silloin, kun palkalla ei tule toimeen, koska sekin on perusoikeus.
Niemi-Laine lähettää lämpimän tsemppiviestin työnantajamallilla palkatuille henkilökohtaisille avustajille, jotka ovat parhaillaan lakossa – ensimmäistä kertaa ammattikunnan historiassa.
Poliisi puuttuu asiaan
Kun kuvaaja ja toimittaja ovat poistuneet Säätytalolta, jää Niemi-Laine passiin kylttejä heilutellen.
Kymmenen minuutin kuluttua puhelin soi. Päivi Niemi-Laine soittaa.
– Poliisi tuli paikalle ja vaati minua siirtymään kadun toiselle puolelle kylttien kera. Muodostan kuulemma turvallisuusuhan, vaikka olin yksin jalkakäytävällä ja suoja-aidan ulkopuolella, hän puuskahtaa.
Mikä perusoikeus on seuraavaksi uhattuna, mielenosoituksetko?
Maltillista lakkoilua
Vuonna 2022 Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Niihin osallistui noin 177 600 työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 000.
Vuonna 2021 työtaitelujen määrä oli matalin 50 vuoteen. Silloin Suomessa oli 55 työtaistelua. Lakkoihin osallistui noin 22 500 työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 34 000.
Työtaisteluiden lukumäärä on ollut koko 2000-luvun lähes poikkeuksetta alle 200. Niiden mediaaniarvo oli 105 vuosian 2000-20021.
Työssä käyvien, 16-74-vuotiaiden määrä on 2,55 miljoonaa (v. 2021).
Lähde: Tilastokeskus
