Työntekijälle voimaa puolustaa oikeuksiaan: Järjestäjä tekee ärripurristakin aktiivin

Jaana Kesänen kuuli ensi kerran järjestämisestä, kun järjestäjät esittelivät toimintaansa erään JHL-opiston koulutuksen yhteydessä. Hän oli ensi alkuun skeptinen. Järjestäjät tuntuivat olevan pieni porukka, joka puhui omaa kieltään. 

– Mietin, että mitä ihmeen hihhulitouhua se on? Meininki on kuin herätysjuhlissa, hän muistelee ja naurahtaa.

JHL:n järjestämiskurssilla Kesänen ymmärsi. Järjestäminen on paluuta ammattiliiton perustehtävään. Sen tavoite on aktivoida jäseniä tarttumaan itse edunvalvontakysymyksiin työpaikoillaan.

Viime vuoden marraskuussa tuli täyteen kymmenen vuotta siitä, kun järjestämistoiminta alkoi JHL:ssä. Tasavuosien kunniaksi järjestöyksikkö järjesti gaalan Helsingissä ravintola Paasitornissa. Gaalassa palkittiin ansioituneita järjestäjiä, joista Jaana Kesänen oli yksi.

Järjestäminen on voimatasapainon muuttamista 

Järjestäminen on systemaattista työtä, jonka tavoitteena on lisätä työntekijöiden tietoisuutta omista oikeuksistaan ja asemastaan. Ajatus on, että he pystyvät puolustamaan oikeuksiaan aikaisempaa paremmin.

– Järjestäminen on voimatasapainon muuttamista työpaikalla. Se on paluuta ay-liikkeen alkulähteille, kiteyttää JHL:n järjestämiskoordinaattori Karoliina Silvennoinen.

Lue lisää: Tukikeskuksen ohjaaja Jukka Siltala, 31, kyllästyi kuulemaan, ettei ammattiliitto kiinnosta nuoria

Järjestämisen taustalla on ajatus työntekijöiden kollektiivisesta edunvalvonnasta. Kun kansaliikkeen piirteet ovat ay-liikkeessä haalistuneet, edunvalvontatyö on vuosikymmenien mittaan lipunut luottamushenkilöiden ja liiton työntekijöiden vastuulle.

– Jos miettii esimerkiksi maan nykyhallituksen toimia, nyt jos koskaan omien oikeuksien puolustamiseen olisi syytä löytyä valmiutta.

Keskustelut ovat jäsenhankinnan työkaluja

Järjestämistä tekevät ovat saaneet koulutuksissa työkaluja. Sellaisia ovat esimerkiksi kahdenkeskiset henkilökohtaiset ”yksykköset” ja keinot purkaa vastaväitteitä.

– Yksykkösissä tärkeintä on kuunnella. Vastaväitteiden purussa argumentoidaan vastaan esimerkiksi sellaisia väitteitä kuin ”kuntosalijäsenyys on parempi kuin liiton jäsenyys”, Jaana Kesänen kertoo.

Kesänen työskentelee Helsingin kaupungilla. Hän on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pääluottamusmies.

Hän kertoo tekevänsä luottamushenkilön työtään järjestävällä otteella. Jos juttelun lomassa työntekijä kertoo epäkohdista, Kesänen kysyy ensin, miten tämä ajatteli lähteä asiaa edistämään.

– En halua hoitaa asiaa kenenkään puolesta. Haastan tekemään itse.

Jos tilanne ei etene, Kesänen on pääluottamusmiehen ominaisuudessa tukena. Hän ottaa puheeksi jäsenyyden hyödyt, mikäli käy ilmi, ettei työntekijä ole liitossa. Keskustelutilanteet ovat myös jäsenhankinnan työkaluja.

Järjestämistyön ansiosta monella työpaikalla on otettu edistysaskelia. Esimerkiksi moneen yksityiseen päiväkotiin on saatu ensimmäistä kertaa luottamushenkilö.

Eräänä päivänä kollegan mieli muuttui

Jaana Kesänen muistelee työkaverin liittymistä JHL:ään vuosien keskusteluiden jälkeen. Työkaveri kuului YTK:hon, ja vastaväitteet tulivat tutuiksi: kassa on halvempi, sieltä saa samat palvelut ja niin edelleen.

– Minä selitän joka kerta, että ei saa. Eräänä päivänä hän sanoi, että nyt hän voisi katsoa sitä jäsenyyttä. Samalla istumalla hän liittyi.

– Tämä on yhteen hiileen puhaltamista.

Taina Karjalainen

Kesänen ei edelleenkään tiedä, mikä sai kollegan mielen muuttumaan. Hänestä on kuoriutunut Kesäsen paras yhteyshenkilö, jolla on erinomaiset verkostot.

– Hän tietää aina, mitä eri ammattiryhmissä tapahtuu.

Rehellisyys on järjestäjän tärkein ominaisuus  

Taina Karjalainen palkittiin järjestämisgaalassa muun muassa ”väsymättömänä järjestäjänä”. Hän työskentelee Nurmijärven kunnalla ruoka- ja siivouspalveluita tarjoavassa Aleksia-liikelaitoksessa. Hän toimii myös varapääluottamusmiehenä ja Aleksian alakohtaisena luottamusmiehenä.

Karjalainen muistaa erityisesti erään onnistumisen. Samaan työpaikkaan hänen kanssaan oli siirretty henkilö, joka oli haukkunut ammattiliitot niin rumasti, että Karjalainen ei halunnut käyttää häneen aikaa.

– Hän oli oikea ärripurri. Eräänä päivänä hän kysyi, paljonko jäsenmaksu on, ja liittyi jäseneksi, Karjalainen kertoo.

Myöhemmin syyksi paljastui Karjalaisen näkyvä rooli Aleksian ulkoistusuhan aikana. Se oli tehnyt vaikutuksen.

Karjalainen kertoo kiertäneensä omatoimisesti kenttää jo ennen kuin järjestämistoimintaa oli JHL:ssä aloitettu. Järjestäjän tärkeimpänä ominaisuutena hän pitää rehellisyyttä.

– Tämä on yhteen hiileen puhaltamista. Jos lähtee hakemaan vain näkyvyyttä itselleen, tässä ei pärjää.

Lue lisää: JHL:n järjestäjät aloittivat työnsä: Ammattiyhdistysliike palaa työpaikoille

13.2.2026: Koulutustarjonta päivitetty.