1. Mikä on työsopimuslain merkittävin muutos?
Työsopimuslakia muutettiin jälleen 1. kesäkuuta 2026. Siitä lähtien työsopimuksen on voinut solmia enintään vuodeksi ilman perusteltua syytä määräaikaisuudelle. Tällaista työsopimusta kutsutaan IPS-sopimukseksi. Aiemmin työsopimuksen määräaikaisuus edellytti perusteltua syytä.
IPS-sopimuksen edellytyksenä on, että työsuhde on työnantajan ja työntekijän välillä ensimmäinen solmimishetkeä edeltäneen viiden vuoden aikana.
Muutoksista on sovittu hallitusohjelmassa. Tarkoituksena on lähinnä helpottaa työnantajan mahdollisuutta työllistää eli alentaa palkkauskynnystä. Lakiesitys muuttui eduskunnassa alkuperäisestä paljon, mikä tekee lakiesityksen lukemisesta vaikeaselkoista. Lähtökohtana on edelleen pääsääntö, että työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikaisuus on vain poikkeus pääsääntöön.
Lakimuutos on kuitenkin pääsääntöön selkeä heikennys. Työlainsäädäntö ja erityisesti työntekijän turvaksi säädetyt mekanismit ovat kokeneet kovia muutaman viime vuoden aikana.
2. Millä ehdoilla sopimuksen saa tehdä ilman perusteltua syytä?
IPS-sopimuksen kesto voi olla enintään yksi vuosi. Sopimuksia voi tehdä vain yhden sen kestosta riippumatta. Jos kesto on esimerkiksi kuusi kuukautta, sitä ei voi pidentää uudella IPS-sopimuksella.
Mikäli jatkoa on tarjolla, jatkon täytyy olla joko perusteltu määräaikaisuus tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
Muutos heikentää työntekijöiden asemaa ja mahdollistaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän.
Poikkeuksellista kaiken muun ohella on se, että IPS-sopimus on molempien osapuolten irtisanottavissa, kun se on ollut voimassa vähintään kuusi kuukautta. Tästä ei tarvitse sopia erikseen kuten normaalissa määräaikaisessa työsopimuksessa, vaan irtisanominen on mahdollista suoraan lain nojalla.
Työnantaja tarvitsee tavalliseen tapaan työsopimuslain mukaisen irtisanomisperusteen. Työntekijä ei tarvitse perustetta irtisanoutumiselleen. Irtisanomisajat ovat kummallakin osapuolella normaalit. Lisäksi koeaikaa voi käyttää normaalisti työsuhteen alussa.
3. Miten muutos vaikuttaa työntekijöiden asemaan?
Muutos ei ollut toivottava, koska se heikentää työntekijöiden asemaa ja mahdollistaa raskaus- ja perhevapaasyrjinnän. On vaikea arvioida muutoksen työllistämisvaikutuksia ja sitä, onko niitä ylipäätään.
Muutos aiheuttaa epävarmuutta työmarkkinoilla. Määräaikaisiin työsopimuksiin liittyi ongelmia jo aikaisemminkin. Lakimuutos mahdollistaa kaikille työnantajille saman IPS-sopimusten käyttömahdollisuuden, eikä sitä ole rajattu työnantajan koon mukaan. Koon perusteella rajaaminen olisi ollut perusteltua, koska nyt kaikkein suurimmatkin työnantajat voivat solmia IPS-sopimuksia.
Lakimuutos olisi ollut ymmärrettävämpi, mikäli se olisi kohdistettu vain pienille työnantajille esimerkiksi ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Laki sisältää paljon velvollisuuksia työnantajalle ja tässä piilee osaamisriski: tuntevatko työnantajat lain sisällön ja osaavatko he noudattaa velvoitteitaan?
Kirjoittaja on juristi JHL:n oikeudellisella toimialueella.
