Työterveyslääkäri määräsi kaksi itäsuomalaista kuljetusalan ammattilaista puolen vuoden ajokieltoon 2020-luvun alussa. Kumpikaan ei ollut saanut aikaisemmin huomautusta tai varoitusta siksi, että he olisivat olleet töissä humalassa tai krapulassa.
Ajokielto johtui siitä, että työntekijöiden PEth-arvot olivat olleet koholla. Heiltä oli otettu testi verinäytteestä työterveystarkastuksen yhteydessä. Kumpikaan ei tiennyt testistä tai antanut siihen lupaa.
PEth-testi kertoo henkilön alkoholinkäytöstä testiä edeltävinä viikkoina. Fosfatidyylietanoli eli PEth on fosfolipidi, jota syntyy punasolujen solukalvolle etanolin eli etyylialkoholin vaikutuksesta. PEth-testitulokset voivat olla koholla esimerkiksi viikonlopun tai loman aikaisen railakkaan alkoholinkäytön jälkeen.
PEth-testillä selvitetään henkilön alkoholinkäytön määrää ja riskiä. Ajatus on, että jos tulosten mukaan henkilö käyttää liikaa päihteitä, hänet voidaan ohjata hoitoon.
Lue lisää
Kaikesta jää digijalanjälki – Valvooko työnantaja sinua yhä tarkemmin?
Parakkikylissä haisi hiki, tupakka ja viina – Suomi passitti vielä hetki sitten työttömät siirtotyömaille
Yksi testi ei kerro työkyvystä
PEth-testi on hyvä työkalu, kunhan sitä käytetään vastuullisesti ja salailematta, sanoo Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi. Tuloksista ei voi suoraan päätellä, onko henkilö juuri sillä hetkellä esimerkiksi vaaraksi itselleen tai muille.
– PEth-testi on hyvä työkalu, kunhan sitä käytetään vastuullisesti ja salailematta.
Työläjärvi kertoo, että SAK on saanut useita yhteydenottoja henkilöiltä, jotka on testattu työterveyskäynnillä heidän tietämättään.
Ammattiliitto JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen vahvistaa, että PEth-testien ongelmat liittyvät yksityisyyden suojaan ja tulosten tulkintaan. Hän on huolissaan, että yhdelle testille annetaan liian suuri painoarvo.
– Yksi testi ei kerro työkyvystä. Onhan se tosi raju seuraamus, jos henkilö ei ole kännissä töissä, mutta hänen työsuhteensa päätetään vapaa-ajan alkoholinkäytön takia.
Hyvärinen on ottanut testaukseen kantaa blogissaan.
Erilaisten päihdetestien käyttö on lisääntynyt työpaikoilla. Testaus vaihtelee eri alojen välillä. Monella alalla ei testata lainkaan, mutta esimerkiksi kuljetusalalla ja rakennustyömailla alkometrillä tehtävät puhallustestit ovat olleet jo pitkään arkipäivää.
SAK:n luottamushenkilöpaneelin vastaajista 17 prosenttia kertoi, että heidän työpaikkojensa työterveyshuollossa on tehty PEth-testejä viimeisen kahden vuoden aikana.
Apulaisoikeusasiamies: PEth-testiin velvoittaminen vaatii lakia
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies otti elokuussa kantaa PEth-testaukseen. Eräälle pelastajalle oli tehty työterveystarkastuksen yhteydessä testi ilman hänen suostumustaan. Hänelle ei myöskään kerrottu tutkimuksesta riittävästi.
– Tavoite ei ole sulkea ihmisiä pois työelämästä, vaan pitää heidät työkykyisinä.
Nykyisen lainsäädännön nojalla testin voi tehdä ainoastaan osana terveystarkastuksia tai sairaanhoitoa, ja siihen on saatava työntekijän suostumus. Hänelle pitää kertoa selkeästi, millainen testi hänelle halutaan tehdä ja miksi.
– Kukaan ei ole vaan kertonut henkilöstölle mitään.
Apulaisoikeusasiamiehen näkemys oli, että jos työntekijä halutaan velvoittaa päihdetestiin, siitä pitää säätää lailla.
Ammattiliitto JHL jakaa näkemyksen: työntekijää ei voi velvoittaa PEth-testeihin.
Sekä Riitta Työläjärvi että Merja Hyvärinen pitävät PEth-testausta hyvänä lisänä työpaikan päihdeohjelmiin. Olennaista on huolehtia, että päihdeohjelma tehdään yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa, ja että testin tekemiselle pyydetään työterveyshuollossa työntekijältä suostumus. Testaaminen ei saa kaventaa työntekijän oikeuksia.
Työläjärvi muistuttaa, että päihdehaittoja pitää torjua ennen kaikkea ennaltaehkäisyllä ja varhaisella tuella. Varhainen tuki tarkoittaa toimenpiteitä, joilla ylläpidetään ja edistetään työkykyä.
– Tavoite ei ole sulkea ihmisiä pois työelämästä, vaan pitää heidät työkykyisinä.
Päihdeohjelmat ovat yhä tavallisempia
- Päihdeohjelma on kirjallinen toimintamalli tilanteisiin, joissa työntekijän päihteidenkäyttö vaikuttaa hänen työpanokseensa. Sen tavoite on on haittojen ennaltaehkäisy ja varhainen tuki.
- Ohjelma voi kattaa esimerkiksi sen, miten työpaikalla puututaan alkoholinkäyttöön ja ohjataan hoitoon.
- Erilaiset päihdeohjelmat ovat yleistyneet työpaikoilla viimeisen kymmenen vuoden aikana.
- SAK:n liittojen luottamushenkilöistä 63 prosenttia kertoo, että heidän työpaikkojensa päihdeohjelmat ovat syntyneet yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.
- Hyvin laadittu päihdeohjelma hyödyttää sekä työntekijöitä että työnantajia.
- Päihdeohjelmat tulee laatia ja käydä läpi yhdessä työntekijöiden kanssa ja päivittää säännöllisesti.
Lähde: SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi ja JHL:n työelämäasiantuntija Merja Hyvärinen
