Sinustako JHL:n jäsenten äänitorvi? Lähde ehdolle edustajistoon

Jos sinä saisit vaikuttaa, mitä ammattiliittosi tekisi? Miten sen tulisi muuttaa yhteiskuntaa tai muuttua itse? Mitä jäsenyyden pitäisi maksaa?

Muun muassa näistä asioista ammattiliitto JHL:n edustajisto päättää. Edustajisto käyttää liitossa ylintä valtaa ja määrittelee rahankäytön linjat.

Alkuvuodesta 2027 käydään jälleen edustajistovaalit.

– Nyt kannattaa kaikkien miettiä ehdolle asettumista. Liitto tarvitsee niin konkareita kuin tuoreita silmiä haastamaan toimintaa, edustajiston nykyinen puheenjohtaja Eija Paananen kannustaa.

Edustajistoon valitaan 120 jäsentä viideksi vuodeksi kerrallaan.

Ehdokkaaksi voi asettua yhdistyksen jäsenkokouksessa tai ilmoittautumalla sähköisen vaalisovelluksen kautta. Jäsenkokouksissa asetettujen ehdokkaiden tulee tämän jälkeen vielä itse ilmoittautua ehdokkaaksi sähköisen vaalisovelluksen kautta.

– Edustajistossa pysyy ajan tasalla työelämän käänteistä ja pystyy vaikuttamaan etupainotteisesti. Näin myös työnantaja toimii, Paananen toteaa.

– Meillä on huikea joukko ammattilaisia ajamassa yhteistä asiaa.

Edustajiston puheenjohtaja Eija Paananen

Paananen itse valittiin edustajistoon ensimmäisen kerran jo 1990-luvulla. Puheenjohtajana hän toimii toista kauttaan. Hänelle edustajistotyö on tarjonnut mahdollisuuden kehittää osaamistaan koulutusten ja laajojen verkostojen kautta.

– Tämä on ollut merkittävä askel urallani ja avannut uusia mahdollisuuksia työelämässä. Siksi voin suositella edustajistotyöhön osallistumista lämpimästi.

Paananen työskentelee päätoimisena pääluottamusedustajana Palvelukeskus Helsingin liikelaitoksessa.

Tervetuloa niin uudet kuin vanhat

Paanasen rinnalla edustajistoa johtavat ensimmäinen varapuheenjohtaja Satu Rantanen ja toinen varapuheenjohtaja Tiina Liimatainen.

Ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa, joka liittyy JHL:ään viimeistään syyskuun loppuun mennessä.

Kolmikon mielestä edustajalle on hyötyä siitä, että on toiminut vaikuttajana esimerkiksi paikallistasolla. Kokemusta voi kuitenkin korvata innolla oppia, mitä liitto tekee ja miten työmarkkinat toimivat.

– Kylmiltäänkin voi lähteä ehdolle. Konkareilta kannattaa kysyä apua, kunhan muistaa pitää jalat maassa ja oman järjen päässä. Ei saa olla vietävissä, Paananen sanoo.

Tiina Liimatainen toimii Lohjalla päätoimisena pääluottamusmiehenä. Hän vinkkaa kysymään apua niin omalta pääluottamusmieheltä, yhdistykseltä kuin ammattialan väeltä.

– Tätä tehdään ennen kaikkea yhteistyössä, yksin asiat eivät hirveästi etene.

Joskus puheenjohtajistoon päätyy nopeasti. Näin kävi Turun Kaaren työntekijöiden työsuojeluvaltuutetulle Satu Rantaselle, joka istuu ensimmäistä kauttaan edustajistossa ja on silti edustajiston ensimmäinen varapuheenjohtaja.

– Näinkin nopeasti voi päästä vaikuttavaan asemaan, hän sanoo.

Rantanen on ollut ay-aktiivi 1990-luvulta asti.

– Edustajisto ei ole vain kumileimasin, vaan siellä saa oikeasti jäsenten asiat esille. On tärkeää, että liiton päätöksiä tekevät ammattitaitoiset ihmiset.

Ammattimaista työskentelyä

Puheenjohtajakolmikko kokee päässeensä vaikuttamaan liiton toimintaan – ja sitä kautta myös yhteiskuntaan.

Puheenjohtajiston päätehtäviin kuuluu edustajiston kokousten valmistelu yhdessä sihteerin kanssa ja kokousten vetäminen. Puheenjohtajisto pääsee myös seuraamaan muun muassa liiton työryhmiä ja hallituksen kokouksia. 

– Näin pääsee syvälle siihen, miten asioita edistetään ja mikä vaikuttaa mihinkin, Satu Rantanen sanoo.

Paananen tuumii, että edustajiston työskentely on jatkuvasti ammattimaistunut.

– Ennen kokoukset tuppasivat venymään. Nykyään pysytään pääosin aikataulussa ja ammattialojen nousu keskiöön on jykevöittänyt tekemistä.

Myös liitto on ketteröitynyt sitten 1990-luvun.

– Silti pitäisi liikkua vieläkin ketterämmin. Ei pidä olla asioiden päällä, vaan kaksi askelta työnantajaa edellä, Paananen sanoo.

”Himputin hyviä puheita”

Edustajistotyötä rytmittävät syys- ja kevätkokoukset, jotka järjestetään pääosin pääkaupunkiseudulla. Väleissä saatetaan kokoustaa esimerkiksi uusien työehtosopimusten hyväksymistä varten.

– Kyllähän tämä ihan työstä käy, mutta päällimmäiseksi jää upea tunne siitä, että meillä on tässä huikea joukko ammattilaisia ajamassa yhteistä asiaa, Paananen sanoo.

Myös Rantanen ja Liimatainen kehuvat edustajiston yhteishenkeä, jolla luodaan perusta liiton vahvalle edunvalvonnalle.

– Ei voi muuta sanoa kuin, että siellä pidetään himputin hyviä puheita ja tehdään hyviä aloitteita. Välillä ollaan eri mieltä, mutta siitäkin päästään eteenpäin, Liimatainen toteaa.