26.1.2026

Perustaidot eivät enää riitä – Työntekijöistä tuli moniosaajia

Moniosaajien tarve lisääntyy työelämässä vauhdilla. Miten siitä hyötyy työntekijä ja kuka vastaa koulutuksesta?

Normipäivä kirjastossa: Yksi opastaa 3D-tulostimen käytössä. Toinen juontaa keskustelutilaisuutta. Kolmas neuvoo englanniksi asiakkaalle hakemuksen tekoa verkossa.

Enää ei riitä, että kirjastovirkailija osaa hyllyttää, luetteloida ja neuvoa kirjojen valinnassa. Kirjastolaisen osaaminen on paljon laajempaa kuin mihin useimmat heistä on koulutettu.

Lue lisää: Kirjastovirkailija Tuija Linna: Kirjastotyö muuttuu, mutta yksi asia säilyy ennallaan

Ei ole harvinaista, että kirjastonhoitaja on myös sosiaalityöntekijä. Kaikille avoimiin kirjastotiloihin hakeutuu paljon ihmisiä, jotka kaipaavat juttuseuraa ja tukea erilaisissa asioissa.

– Vaasassa pääkirjastoon on haettu töihin sosionomia, sillä alalla on huomattu sosiaalityön tarpeen lisääntyneen, kertoo Heini Wink, JHL:n ammattialatoiminnan asiantuntija tietotyö-, hallinto- ja kirjastoalalla.

Vaasassa kirjastososionomin tehtävä on edistää muun muassa maahanmuuttajien, lasten, seniorien ja erityistä tukea tarvitsevien kulttuurihyvinvointia ja lukutaitoa.

Lue lisää: Sukset pakettiin, rollaattori tikkiin ja pankkiasiat kuntoon – Kolme kirjastotyöntekijää paljastaa asiakkaiden erikoisimmat pyynnöt

Ravitsemisalalla muutos jo vuosia sitten

Moniosaamisen lisääntyminen ei ole uutta. Ravitsemis- ja puhtausala havahtui siihen jo vuosia sitten, kun kunnat ryhtyivät säästämään.

Ruokapalvelutyöntekijöiden ja kokkien työ laajeni siivouksen puolelle ja päinvastoin. Toimenpiteet lisäsivät osaamista, lievensivät henkilöstöpulaa ja tehostivat toimintaa. Keittiöhenkilökunta ei enää valmistanut ruokaa alusta asti itse, vaan lämmitti ja viimeisteli keskuskeittiöstä valmiina tai puolivalmiina saapuvia annoksia.

Moniosaajuus ja tehtäväkuvien laajennus liittyykin usein tehostamiseen, säästämiseen tai osaajapulaan. Toisaalta taustalla voi olla myös ihmisen oma tarve tehdä työstään monipuolisempaa.

Lue lisää: Porvoon sairaala muutti työnkuvia laitoshoitajat kuljettavat potilaita tiskaavat ja päivystävät aulassa

Osaamistarpeet ovat lisääntyneet

Kun ihminen päätyy moniosaajaksi säästösyistä, hänen on hoidettava samalla työajalla entistä enemmän erilaisia tehtäviä. Tämä voi tehdä työstä kiinnostavampaa, mutta monilla kiire ja riittämättömyyden tunne lisääntyvät.

Heini Wink toteaa, että JHL:nkin mukaan moniosaajuutta pitäisi tukea koulutuksella. Lisäksi työtehtävien laajenemisen pitäisi näkyä palkassa.

Uudet tehtävät eivät aina vastaa tekijän osaamista tai koulutusta. Jos työnantaja huolehtii koulutuksesta, muutos hyödyttää myös työntekijää. Hänellä on jatkossa osaamista entistä laajempiin työtehtäviin ja jopa alan vaihtoon.

Ei ole harvinaista, että kirjastonhoitaja on myös sosiaalityöntekijä.

Työntekijän ei pitäisi joutua maksamaan koulutuksista itse. JHL:n koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaan työntekijän on voitava opiskella työajalla, jos osaaminen liittyy suoraan muuttuneisiin tehtäviin.

Heini Wink kertoo, että korkeasti koulutetut asiantuntijat ja esihenkilöt pääsevät muita helpommin koulutuksiin. Monet suorittavaa työtä tekevät pääsevät koulutuksiin vain harvoin, ja usein he joutuvat käyttämään siihen lomapäiviään. Asian vahvistaa Työelämäbarometri (2024).

Vaihtoehto on työssä oppiminen, mutta silloinkin työntekijä tarvitsee ohjausta, eikä uuden opettelu saisi olla palkasta pois.

Jatkuva oppiminen ei ole pelkästään yksilön etu. Wink muistuttaa, että se parantaa työelämän laatua ja tuottavuutta. Moniosaajuutta tukemalla työnantaja voi myös varmistaa, ettei työn jatkuvuvuus ole yhdestä työntekijästä kiinni.

Moniosaajuus lisää työn mielekkyyttä

Kirjastoissa palveluiden laajeneminen on lisännyt tarvetta moniosaamiselle. Nykykirjastot ovat kuin monitoimikoneita, joissa on paikka ja tekemistä eri-ikäisille ja eri kulttuureista tuleville ihmisille.

– Meidän on osattava neuvoa kansalaisia paitsi kirjojen valinnassa myös digipalveluiden ja erilaisten laitteiden käytössä. Mukana on vahva sosiaalityön luonne, kertoo Oulun yliopiston kirjaston tietoasiantuntija Veli-Pekka Marjoniemi.

Laki velvoittaa kirjastoja osallistumaan demokratiatyöhön. Siksi kirjastoissa järjestetään monenlaisia kansalaisdemokratiaa edistäviä tilaisuuksia. Kirjaston työntekijöiltä tämä edellyttää yhä enemmän tapahtumajärjestämisen, juontamisen ja viestinnän taitoja.

Marjoniemen mielestä moniosaamisen lisääntyminen on pääasiassa hyvä juttu. Se motivoi työssä ja antaa uutta intoa. Kääntöpuolena on, että moniosaaminen voi kuormittaa. Usein erikoisosaamista vaativat työt kertyvät yksille ja samoille henkilöille.

Osaamiseen ei aina tarvita tutkintoja

Työnantajien olisi hyvä havahtua siihen, että moni on jo valmiiksi moniosaaja, ajattelee Inkeri Ruuska, työelämän valmentaja ja työpsykologiasta väitellyt tohtori. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Moniosaamisen renessanssi (2022).

Renessanssin aikakaudella moniosaajuus oli arvostettua. Sittemmin työelämässä on arvostettu erikoistumista ja osaamisalueet ovat kaventuneet. Nykyään hankitaan yhteen työhön sopiva tutkinto.

– Silti työelämätutkijoiden visio on, että menemme kohti laaja-alaista osaamista, Ruuska sanoo.

Moniosaajuus lisää Ruuskan mukaan ketteryyttä. Ihmiset voivat siirtyä joustavasti roolista tai tehtävästä toiseen. Tulevaisuudessa ihmiset vaihtavat entistä todennäköisemmin alaa työuransa aikana. Jo nyt on tavallista, että tulot kertyvät useista eri puroista. Moni työntekijä on myös yrittäjä.

Menemme kohti laaja-alaista osaamista.

Moniosaajuus liittyy myös tekoälyyn, jolle siirtyvät rutiinityöt. Ihmiselle jäävät monimutkaisemmat työt, joita tehdään yhteistyössä eri alan osaajien kanssa.

Ruuska kannustaa työnantajia ajattelemaan laajemmin työntekijöiden potentiaalia. Yhden alan koulutus ei estä joustavaa siirtymistä uuteen tehtävään tai toimimista uudella alalla.

– Ei Googlen kaltaisen yrityksenkään kannata palkata pelkkiä koodareita vaan myös esimerkiksi eri alojen työntekijöitä ja asiantuntijoita, jotka katsovat maailmaa eri kulmista ja ymmärtävät ihmisen käyttäytymistä.

Hän muistuttaa, ettei kaikkeen osaamiseen tarvita tutkintoja. Työssä oppiminen ja täydennyskoulutukset antavat valmiudet laajentaa osaamista. Eikä yhden alueen työkokemus estä omaksumasta uutta.

– Ei yritysjohtajiltakaan vaadita toimialaosaamista. Vakuutusalalla ollut voi hypätä vaikka terveysalan yrityksen johtoon.

Lue lisää: Kirjastotyö muuttuu mutta ainakin yksi asia säilyy ennallaan