Varhaiskasvatus ja koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta ovat arjen kulmakiviä perheille ympäri Suomen. Näiden palvelujen tarjoajat kärsivät kuitenkin vakavasta varustepuutteesta.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Minna Impola ja perhepäivähoitaja Minna Lahtela kertovat alla olevalla videolla yhdestä alansa kuumimmista kysymyksistä: miksi työntekijöiden tulee itse maksaa työvarusteensa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Työntekijät viettävät ison osan työajastaan ulkona, riippumatta sääolosuhteista. Tämä altistaa heidät äärimmäisille kelikokeille, joista huolehtiminen jää usein yksittäisten työntekijöiden omalle vastuulle.
Minna Impola korostaa tilanteen hankaluutta.
– Talvivaatteetkin kun ostat, niin se on 400–500 euroa.
– Meillä pitää olla luistimet, sukset ja muut. Että kyllä niihin varusteisiin uppoaa rahaa.
Lastenhoitaja Minna Impola
Impola listaa tarvittavaa vaatekertaa: takit, toppahousut, lakit, hanskat ja kengät. Hänen mukaansa kyseessä on suuri menoerä pienipalkkaisille työntekijöille.
Minna Lahtela lisää, että kysymys ei ole edes pelkästään vaatteista, vaan myös muista varusteista.
– Meillä pitää olla luistimet, sukset ja muut. Että kyllä niihin varusteisiin uppoaa rahaa.
JHL:n kysely: rahaa menee vaatteisiin satoja euroja vuodessa
Ammattiliitto JHL:n tekemä kysely kertoo, että alalla työskentelevät liiton jäsenet joutuvat käyttämään työvarusteisiin keskimäärin 500–800 euroa vuodessa. Lisäkulut kuormittavat jo ennestään suppeaa palkkakassaa.
Kysymys työvarusteista on myös turvallisuuskysymys. Kasvatusammattilaiset kohtaavat päivittäin lapsia, jotka kantavat bakteereja ja muita infektioita. Se vaatii hygieniaan soveltuvia ja kestäviä materiaaleja sekä reilusti vaihtovaatteita. Nykytilanteessa, jossa työntekijöiden oma budjetti määrää varusteiden laadun, turvallisuus ja ergonomia voivat kärsiä.
Ammattiliitto JHL edustaa merkittävää määrää alan ammattilaisia. Liiton kasvatus- ja ohjausalan ammattialatoiminnan asiantuntija Sanna Pihakiven viesti on selvä.
Hänen mielestään Suomi ei voi toimia ilman näitä elintärkeitä palveluita. Jos halutaan turvata alan ammattilaisten hyvinvointi ja työn laatu, heidän tulee saada samat edut kuin muillakin aloilla.
– Ammattimaiset työvarusteet eivät ole ylimääräinen etu, vaan välttämätön osa työtä, joka tehdään koko yhteiskunnan hyväksi.
Valtaosa Suomen lapsista hoidetaan varhaiskasvatuksessa
- 80 % 1–6-vuotiaista lapsista osallistui varhaiskasvatukseen vuonna 2024.
- Yhteensä lapsia oli 235 200.
- Ikävuosittain tarkasteltuna eniten osallistuivat viisi- ja neljävuotiaat, joiden osallistumisosuus oli yli 90 %.
- Perhepäivähoitoon osallistuminen oli suosituinta vuonna 1989, jolloin siihen osallistui 92 000 lasta. Vuonna 2024 kunnallisessa perhepäivähoidossa oli enää runsas 7 000 lasta.
Lähde: Tilastokeskus
