Puhelimen haittakäyttö töissä kasvaa – Katso, millainen kännykkäkuri sinun työpaikallasi vallitsee

Laitoshuoltaja kuvasi Tiktok-videoita työajalla. Videoilla pystyi tunnistamaan sairaalan asiakkaiden tiloja ja työnantajan logon.

Kännykkäänsä syventynyt vesikulkuneuvon kuljettaja oli rysäyttää aluksensa täydellä höyryllä laituriin.

Nuorelta työntekijältä jäivät työt tekemättä kännykän selailun takia. Kollegat joutuivat paikkaamaan. Tulehtunutta tilannetta oli selvittämässä myös ammattiliitto JHL:n luottamusmies.

Nämä tapaukset ovat tosielämästä.

Älylaitteet ovat tänä päivänä korvaamattomia niin töissä kuin vapaa-ajalla. Töissä niillä pidetään yhteyttä, kirjataan työvaiheet ja raportit sekä haetaan tietoa.

Työturvallisuuskeskuskin tunnistaa älylaitteiden käytön olevan usein haitallista.

Työajalla oma puhelin pysyy pukukopissa.

Eniten palstatilaa julkisuudessa ovat saaneet koulujen kännykkäkaranteenit. Myös työelämässä on herätty laatimaan kännykkäkäytäntöjä. Monella työpaikalla on linjattu, että omaa puhelinta ei työajalla saa käyttää.

Jos työtehtävät edellyttävät älypuhelimen käyttöä, työnantajan on sellainen järjestettävä tai sovittava työntekijän kanssa, että tämä käyttää omaa puhelintaan.

Oma puhelin pukukoppiin

Omaa puhelinta saa käyttää tauoilla, Teese Botnian pääluottamusmies Anu Kivivuori kertoo työpaikkansa käytännöistä. Työajalla oman puhelimen pitää pysyä pukukopissa.

– Jos työtehtävissä tarvitsee puhelinta, työnantaja tarjoaa sen. Niihin ei tosin mitään facebookeja tai instoja ladata.

Teese Botnia on Vaasan kaupungin tytäryhtiö, joka tarjoaa muun muassa puhdistus-, ruoka- sekä kiinteistöpalveluita.

Kaikki työntekijät eivät noudata ohjeita. Kivivuori on ollut selvittämässä tilanteita, joissa omalla puhelimella on kuvattu videoita työpaikan tiloissa. Se on yksiselitteisesti kiellettyä.

Asiakkailta on tullut kriittistä palautetta puhelimiinsa syventyneistä työntekijöistä.

– Keskittymisen ei tarvitse herpaantua kuin hetkeksi, kun jotain voi tapahtua.

Kännykän haittakäyttö voi aiheuttaa tapaturman

Teese Botnialla työnantaja käy älylaitelinjaukset läpi uuden työntekijän perehdytyksessä.

Monessa työpaikassa älypuhelinohjeistus löytyy intrasta eli henkilöstön käyttöön rajatusta sisäisestä verkosta. Ammattiliitto JHL:n sopimusasiantuntija Jussi Päiviö näkee yhtenä haasteena tiedonkulun. Työnantaja voi viedä kännykkäohjeet intraan ja ajatella, että asia on hoidettu. Moni työntekijä ei kuitenkaan käy intrassa koskaan.

– Kun haitallista älypuhelimen käyttöä sitten selvitetään, niin työntekijä saattaa olla ihmeissään, koska kuulee asiasta ensimmäistä kertaa.

Työturvallisuuskeskus (TTK) on laatinut tarkistuslistan älylaitteiden haitallisen käytön tunnistamiseen työpaikalla.

Esimerkiksi someriippuvuus voi aiheuttaa huomion herpaantumisesta johtuvan tapaturman. Kännyköistä tuleva ärsyketulva rapauttaa keskittymiskykyä.

Älylaitteet voivat olla haitaksi työn tekemiselle myös työajan ulkopuolella. Jos tauot kuluvat kahvittelun sijaan kännykän selaamiseen, mieli ja kroppa eivät välttämättä palaudu riittävästi. Juuttuminen somea selailemaan voi aiheuttaa vitkuttelua ja siirtää tärkeiden asioiden hoitamista.

Älylaitteet rapauttavat ihmisten välistä kanssakäymistä ja heikentävät vuorovaikutustaitoja. Tämä on omiaan heikentämään työyhteisön yhteenkuuluvuutta ja jopa lisäämään yksinäisyyttä.

Jos ilta venyy kännykänruutua tuijottamisen takia, unet voivat jäädä lyhyiksi. Tuoreessa tutkimuksessa brittitutkijat arvelivat unenpuutteen olevan yhteydessä nuorten mielenterveysongelmiin.

Tyypillinen seuraus on huomautus tai varoitus

Anu Kivivuoren ja Jussi Päiviön mukaan tyypillinen sanktio älypuhelimen haitallisesta käytöstä työajalla on huomautus tai varoitus. Työsuhteita on voinut päättyä tapauksissa, joihin on liittynyt raskaampia rötöksiä, kuten salakuvausta.

Tyypillinen sanktio älypuhelimen haitallisesta käytöstä työajalla on huomautus tai varoitus.

JHL:n työelämäasiantuntija Tuula Haavasoja sanoo, että liitossa ei ole tutkittu älylaitteiden haitallista käyttöä tai laadittu ohjeita. Haavasoja suosittelee TTK:n tarkistuslistaa hyödynnettäväksi työpaikoilla. Sitä ovat olleet laatimassa sekä palkansaaja- että työnantajajärjestöt.

Työntekijällä on vastuu työnantajan ohjeiden noudattamisesta, mutta ongelmaa ei voi sysätä täysin hänen vastuulleen.

– Työpaikalla pitää olla mahdollisuus reagoida ongelmiin.