Marianne Fromilta pääsi toukokuussa itku. Hän sai kuulla, että hänet on valittu vuoden kuntoutusohjaajaksi.
Kuntoutusohjaajat neuvovat ja tukevat ihmisiä, joiden elämäntilanne muuttuu vamman tai pitkäaikaisen sairauden takia. Fromin työnantaja on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue ja fyysinen tukikohta Kokkolan keskussairaala.
Marianne Fromin uran alussa sairaanhoitajat vähättelivät häntä, koska hänellä ei ollut samaa koulutusta kuin heillä. Työuransa ensimmäiset 10 vuotta From kokikin olevansa keltanokka. Sitten hän sisuuntui ja kouluttautui työnsä ohella muun muassa kuntoutusohjaajaksi.
– Olin todella yllättynyt palkinnosta, mutta toisaalta olen kehittänyt työtä ja tehnyt sitä sisukkaasti näkyväksi.
From muun muassa julkaisee kuntoutustyöhönsä liittyviä päivityksiä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen Soiten kuntoutuksen Instagram-tilillä.
– Olin aluksi aivan tumpelo, mutta onneksi meidän nuoret työntekijät ovat neuvoneet minua.
Into tehdä työtä näkyväksi syntyi, kun hyvinvointialueiden alkumetreillä työntekijöitä kannustettiin työskentelemään tehokkaasti kuin yrittäjät. Fromilla ei ollut hajuakaan yrittämisestä, mutta hän opiskeli yrittäjän ammattitutkinnon.
Ammattiliitto JHL:ään From tuli jo opiskelijajäsenenä. Sairaalassa työskennellessäänkään hän ei ole vaihtanut muualle, vaikka houkuteltu on.
Kuka Marianne From?
- Ikä: 58
- Ammatti: Kuntoutusohjaaja
- Koulutus: Mallipukinevalmistaja, lastenohjaaja, kuntoutuksen ohjaaja (AMK), yrittäjän ammattitutkinto, työkykykoordinaattori, viittomakielen perusopinnot
- Perhe: Kolme aikuista lasta
- Vapaalla: Ompelee ja tekee muun muassa kosketuskirjoja näkövammaisille lapsille. On myös oman kuntansa vanhus- ja vammaisneuvoston jäsen.
- Valittiin vuoden kuntoutusohjaajaksi keväällä 2026.
Piti tulla käsityönopettaja, toisin kävi
Jo lukioikäisenä Marianne From opiskeli viittomakieltä ja opetti sitä muille. Kiinnostuksen siihen herättivät aivokalvontulehduksessa kuuroutuneet isovanhemmat.
From suoritti mallipukinevalmistajan tutkinnon. Sen ohella hän opiskeli viittomakieltä ja kuurojen kulttuuria Jyväskylän yliopistossa.
– Onnelliset wow-hetket ovat ehdottomasti parasta tässä työssä.
Samoihin aikoihin paikallislehti teki jutun hänen Nivalassa sijaitsevasta viittomakielen ryhmästään. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kuntoutuksen ylilääkäri bongasi Fromin lehdestä ja pyysi töihin.
Hän aloitti kuurojen kuntoutusohjaajana vuonna 1990. Myöhemmin työnkuvaan tulivat kuulo- ja näkövammaiset tulivat. Sitä varten hän opiskeli muun muassa näkövammaistyön erikoisammattitutkinnon.
Kuntoutussohjaajan muistilista – Näin jaksat sote-alalla
1. Arvosta wow-hetkiä
Marianne From ei jaksaisi kuntoutusohjaajana, jos ei kokisi työtä tärkeäksi. Tärkeän siitä tekevät erilaiset kohtaamiset.
Viisivuotias lapsi näkee yhtäkkiä suurennuslasilla ja alkaa tutkia äitiään ilahtuneena. Näkövammainen lapsi saa ensimmäistä kertaa valkoisen kepin käteensä ja lähtee heti juoksemaan käytävällä täynnä intoa. Tällaisissa tilanteissa Fromin sydän läikähtää.
Jopa 100-vuotiaat haluavat yrittää lukea tai kuulla. Fromin mukaan he ovat innoissaan, jos onnistuvat siinä apuvälineiden ansiosta.
– Nämä onnelliset wow-hetket ovat ehdottomasti parasta tässä työssä.
2. Järjestä aikaa kohtaamiseen, jos mahdollista
From saa suunnitella työtään melko vapaasti ja kokee siksi olevansa onnekas. Asiakaskäyntejä on yli 500 vuodessa, mutta hän pyrkii rauhoittamaan jokaiselle asiakkaalle aikaa tunnin verran. Hän kalenteroi siirtymätkin tarkasti.
– Raportoinnit teen nopeasti, koska opettelin kasiluokalla kymmensormijärjestelmän. En silloin tajunnut, että siitä voisi joskus vielä olla paljonkin hyötyä.
From suree työntekijöitä, jotka joutuvat paineessa juoksemaan potilaan tai asiakkaan luota toisen luo. Hän seurasi kiireisiä sairaalaosaston työntekijöitä kesällä, kun tuttu vanhus oli osastolla. Nämä pyrähtivät paikalle viideksi minuutiksi kerrallaan.
– Kun vihdoin tapaa asiakkaan, ei saisi olla kiire, jotta malttaa kuunnella. Varsinkin ikääntyneiden kanssa pitäisi olla aikaa, koska asia ei vain tule ulos heti.
3. Järjestä ryhmä, jos mahdollista
From vetää useita kuntoutusryhmiä. Ryhmissä saa monta ihmistä kerralla avun piiriin ja vertaistuessa on yllättävää voimaa.
– Joku saattaa näkövammaisten ryhmässä tavata ensi kertaa jonkun, jolla myös on näkö heikentynyt. Hän ei olekaan yksin.
From kertoo, että monella hyvinvointialueella ryhmät on lopetettu, mutta Kokkolassa niistä on haluttu pitää kiinni. Soiten ryhmätapaamiset saivat Kuntoutussäätiön palkinnon 2024.
4. Muuta työtä ja muutu itse
From ehdottaa, että pitkä uran tehneet tsemppaisivat uusia työntekijöitä toimimaan omalla tavallaan.
Kaikkea opittua ei kannata heittää kankkulan kaivoon, mutta työtä voi rohkeasti muuttaa.
– Ei tarvitse tehdä siten kuin on tehnyt jo 20 vuotta.
Jatkuva kouluttautuminen taas pitää kehityksessä mukana.
5. Jankkaa asiakkaan puolesta
From on huomannut, että vammaisen henkilön voi olla vaikea saada henkilökohtaista apua. Uudessa vammaspalvelulaissa ehdot tuen saamiseen ovat tiukentuneet.
– En ole antanut periksi. Olen vain jankannut ja jankannut, ja se on kannattanut.
Tuen hakemus itsessään on neljä sivua pitkä. Lisäksi From on kerännyt lausuntoja perusteluiksi ”romaanin verran”.
On hän seissyt avun hakijan rinnalla tämän kotonakin, kun vammaispalvelusta on tultu kysymään, tarvitseeko tämä apua.
– Kotikäynneillä asiakas saattaa epähuomiossa sanoa, että kyllähän mä nyt tässä jotenkin pärjään ja tuki evätään. Minä katson perään, ettei näin käy.
From muistuttaa, että jotkut tarvitsevat apua niinkin arkisiin asioihin kuin ruoan valmistukseen.
6. Unohda tuleva työkuorma
From ei tiedä, millainen työpäivä hänellä on huomenna. Kalenteroinnin jälkeen hän etenee pala kerrallaan ja unohtaa muut.
– En kanna tulevaa kuormaa etukäteen.
Joskus aikataulut eivät Fromillakaan pidä. Talven pahoilla ajokeleillä hän ei kiihdytä, vaan hyväksyy myöhästymisen. Hän on ajanut kerran porokolarin ja kerran hirvikolarin. Maltillinen ajonopeus pelasti.
From korostaa taukojen ja sosiaalisen olemisen merkitystä. Hän kiikuttaa sairaalan kahvihuoneeseen tuoreita leipomuksia lähes joka viikko.
– Ei ole niin justiinsa, jos kaikki ei mene ihan niin kuin oli suunniteltu. Ihmiset ovat muutakin kuin työtä tekeviä koneita. Työssä pitää olla myös hauskaa.
