Kunta-alan järjestäytymisaste on kovassa kurssissa, kertovat Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreet tutkimukset. Työolobarometrin mukaan muidenkin alojen työntekijät järjestäytyivät viime vuonna aiempaa enemmän. Syyt liittyvät muun muassa onnistuneeseen markkinointiin, taloussuhdanteisiin ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen.
Yhä suurempi osa kunta-alan työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Asia selviää Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vuosittain julkaisemasta Työolobarometrista. Maaliskuun puolivälissä julkaistun tutkimuksen mukaan kunta-alan järjestäytymisaste on kohonnut 87 prosenttiin.
Luvut koskevat vuotta 2022. Edellisessä Työolobarometrissä vastaava luku oli vuotta aiemmin 80 prosenttia.
Tiistaina 11. huhtikuuta TEM julkaisi myös tuoreen järjestäytymistutkimuksen. Kunta-alalla järjestäytymisaste nousee tämänkin tutkimuksen valossa: se on nyt 84,1 prosenttia. Nousua edelliseen tutkimusajankohtaan (2017) oli peräti 7 prosenttiyksikköä.
Kunta-alan järjestäytyminen on huomattavasti korkeampaa kuin palkansaajilla keskimäärin. Työolobarometrin mukaan kaikista palkansaajista noin 70 prosentilla on ammattiliiton jäsenyys. Järjestäytymistutkimuksen mukaan kaikkien toimialojen yhteenlaskettu järjestäytymisaste taas on laskenut noin 60 prosentista 54,7 prosenttiin.
JHL:ään liittyi viime vuonna kaksinkertainen määrä jäseniä normaalivuoteen verrattuna.
Viimeisen kymmenen vuoden ajan Työolobarometri on antanut järjestäytymisestä selvästi myönteisemmän kuvan kuin TEM:in järjestäytymistutkimus.
Kahden tutkimuksen eroa selittää muun muassa se, että Työolobarometri tutkii työntekijöitä, jotka työskentelevät vähintään kymmenen tuntia viikossa. Sen sijaan järjestäytymistutkimus huomioi myös työttömät työnhakijat.
Eroa selittävät myös erilaiset tutkimusmenetelmät. Työolobarometri on otantaan perustuva kyselytutkimus, kun järjestäytymistutkimus on ammattiliittojen rekistereihin perustuva selvitys.
JHL:ään ennätysmäärä uusia jäseniä
TEM:in tutkimusten osoittama suuntaus näkyy ammattiliitto JHL:n jäsenrekisterissä, kertoo liiton järjestöjohtaja Pertti Paajanen.
– Meillä viime vuosi oli uusien jäsenten hankinnan näkökulmasta aivan ennätyksellinen. JHL:ään liittyi kaksinkertainen määrä jäseniä normaalivuoteen verrattuna, Paajanen sanoo.
Hän uskoo, että jäsenhankintaa avittivat vuonna 2022 etenkin kuntasektorin työtaistelut ja tiukka neuvottelutilanne. Paajasen mukaan kunta-alan sopimuskierros toi todennäköisesti lisää jäseniä myös muihin kunta-alan työntekijöitä edustaviin liittoihin.
– Vaikka lakko tai työtaistelu ei ole suoranainen jäsenhankintakeino, niin olemme kyllä havainneet, että niillä saadaan aikaiseksi voimakasta liikehdintää ja jäseniä liittoon. Liitto tulee silloin jäsentä lähelle. Samalla tulee paljon medianäkyvyyttä, Paajanen kertoo.
– Pomoni kertoi ammattiliitosta ja sanoi, että siihen kannattaa liittyä. Laitoshuoltaja Ruth Lutete
JHL panosti myös markkinointiin aiempaa enemmän.
– Viime vuonna laitoimme poikkeuksellisen paljon rahaa maksettuun mainontaan ja kampanjointiin. Se herätti huomiota tosi paljon.
Lisäksi JHL laski jäsenmaksuja tasan yhteen prosenttiin, noin 30 prosentilla. Paajasen mukaan myös tällä oli positiivista vaikutusta jäsenhankintaan.
Lue lisää: Nyt rysähti: JHL:n jäsenmaksu putoaa tasan yhteen prosenttiin
Vaikuttavatko suhdanteet järjestäytymiseen?
Myös talouden suhdanteella voi olla vaikutusta ammattiliittoon liittymiseen. Kohonneet korot ja inflaatiokriisi saavat ihmiset kaipaamaan palkankorotuksia aiempaa enemmän. Inflaatiotilanteessa monelle on tullut selväksi, ettei palkankorotuksia välttämättä tule ilman joukkovoimaa ja ammattiliittojen käymiä tiukkoja palkkaneuvotteluja.
Pertti Paajanen pohtii, että suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat epävarmat ajat. Ne saavat ihmiset miettimään tulevaisuuttaan, ja he pyrkivät turvaamaan sitä myös järjestäytymällä.
Poliittiset suhdanteetkin voivat vaikuttaa järjestäytymiseen. Suomalaisiin ammattiliittoihin virtasi 1990-luvun lamassa jäseniä sitä mukaa, kun maan hallitus teki leikkauksia julkiseen talouteen.
– Kun Iiro Viinanen (kok.) toimi valtiovarainministerinä 1990-luvun alussa, ay-liikkeessä leikkisästi sanottiin, että hän oli ammattiliittojen paras jäsenhankkija. Kaikki liittyy aina kaikkeen. Jos tulee ärhäkkä oikeistohallitus, sillä on positiivinen vaikutus järjestäytymiseen, Paajanen ennustaa.