Reeta Vilhu auttaa kasvavaa ihmisjoukkoa löytämään töitä – ”Kasvokkain kohtaamista ei voi tekoäly korvata”

Koronapandemia iski Suomeen kevättalvella 2020 samalla viikolla, kun Reeta Vilhu aloitti uransa työllisyyspalveluissa.

Suomi sulkeutui ja työpaikkoja katosi nopeasti. Uudet työttömät tarvitsivat Vilhun apua. 

– Ajattelin, että mitä ihmettä tapahtuu, Vilhu muistelee. 

Aiemmin Vilhu työskenteli muun muassa viestinnän ja kaupan alalla. Työllisyyspalveluihin hän päätyi sattuman kautta. Yksityisen Spring House -työllistämisyrityksen rekrytoija kiinnostui Vilhun Linkedin-profiilista ja kehotti häntä hakemaan työpaikkaa. 

– Muistan ajatelleeni, että kerrankin kunnon työpaikka. Tuonne haluan. 

Vilhu siirtyi Spring Housesta valtion työllisyyspalveluihin lokakuussa 2020. Vuoden 2025 alussa työllisyyspalvelut siirtyivät valtiolta kunnille, ja Vilhun työnantajaksi vaihtui Espoon kaupunki.

Suomen työllisyystilanne on syyskuussa 2026 Euroopan huonoin. Mikä sinua motivoi työssäsi?

– Ihmisten auttaminen. Teen töitä kasvokkain asiakkaiden kanssa. Sitä ei tekoäly voi korvata. 

Koen tekeväni tärkeää työtä. Asiakasmäärät ovat kasvaneet selvästi. Monen asiakkaan kasvoilta on havaittavissa epätoivoa, kun töitä ei yksinkertaisesti löydy. 

– Monen asiakkaan kasvoilta on havaittavissa epätoivoa, kun töitä ei löydy. 

Jos joku on työtön, se ei kerro mitään hänen arvostaan. Ihmiset ovat työttöminä eri syistä. Taustalla voi olla yhteiskunnallisia suhdannevaihteluita, sairauksia tai muita henkilökohtaisia syitä. Jokainen asiakas on yksilö, jolla on oma tarinansa. Uskon, että kaikissa on potentiaalia. 

Mitä kaikkea työhösi kuuluu?

– Työni koostuu monipuolisista viranomaistehtävistä ja asiakaspalvelusta. Tuen asiakkaita työnhaussa ja huomioin heidän palvelutarpeensa.

Käyn asiakkaiden kanssa läpi heidän ansioluetteloitaan ja hakemuksiaan. Mietimme, mitä työpaikkoja asiakas voisi hakea ja tarvitseeko hän valmennusta. 

Jos asiakkaalla tai minulla herää huoli hänen selviytymisestään, voin ohjata hänet sosiaali- tai terveyspalveluihin. Yritän johdattaa asiakasta elämässä eteenpäin.

Olet harrastanut tanssia pitkään. Mitä tanssiminen sinulle antaa?

– Harrastin balettia jo päiväkoti-ikäisenä, sillä halusin oopperan balettitanssijaksi. Hain kerran balettikouluun, mutta en päässyt. 

Aikuisiällä tanssiharrastukseeni tuli pitkä tauko lähinnä opiskelun ja perheen perustamisen vuoksi. 

– Harrastuksen pitäisi olla vastapaino työlle. Siinä saa olla vähän leikkimieltä.

Joitakin vuosia sitten olin katsomassa tyttäreni cheerleading-esitystä. Kuulin, että siellä toimii aikuisten tanssillisen voimistelun ryhmä. Menin kokeilemaan ja olen pitänyt lajista. Liike on pehmeää ja virtaavaa. Harrastukseen kuuluu myös esiintymisiä ja kilpailuja.

Seurani on Sport Club Vantaa, ja harrastan tanssillista voimistelua sen esiintyvässä ryhmässä Corsottarissa ja aikuisten voimistelun ryhmässä. Ensi kesänä on tiedossa esiintymismatka voimistelutapahtuma Gymnaestradaan Portugaliin.

Miksi harrastus on sinulle tärkeä?

– Harrastan sitä, mikä on minusta hauskaa. Harrastuksen pitäisi olla vastapaino työlle, ja siinä saa olla vähän leikkimieltä.

Kollegasi valitsivat sinut työpaikan luottamusedustajaksi. Olit ollut ammattiliitto JHL:n jäsen vain muutaman kuukauden. Miten se tapahtui?

– Yksi paikka oli vapaan. Ajattelin, että muut luottamusedustajat ovat hyviä tyyppejä ja heidän kanssaan saamme jotain hyvää aikaiseksi. Ilmoittauduin ehdolle ja minut valittiin.

Toistaiseksi luottamusedustajan tehtävät eivät ole vieneet paljon aikaa. Työ on koostunut lähinnä kokouksista ja kannanottojen laatimisesta. Toivoisin, että ihmiset ottaisivat yhteyttä nykyistä matalammalla kynnyksellä.

Olen osallistunut JHL:n koulutuksiin, joissa olen opiskellut esimerkiksi työlainsäädäntöä.

Mitkä ovat vahvuuksiasi luottamusedustajana?

– Olen diplomaattinen keskitien kulkija. Kuuntelen sujuvasti kaikkia osapuolia ja olen mielestäni aika puolueeton.