Vesi muuttui helmikuussa käyttökelvottomaksi kaikissa Karkkilan kouluissa ja päiväkodeissa. Nyt kaupungin työntekijät kertovat, kuinka huoltovarmuus ja yhteistyö nousivat ratkaisevaan rooliin arjen turvaamisessa.
Laaja vedenjakelun häiriö iski Karkkilan kaupunkiin lauantaina 21. helmikuuta 2026. Monin paikoin vesi meni kokonaan poikki tai vedenpaine oli kehno.
Kaupunki tiedotti, että todennäköinen syy vedenjakelun katkeamiselle oli sään nopea lauhtuminen ja sen aiheuttama putkirikko.
Kotitalouksia pyydettiin varautumaan vedenjakelun häiriöihin myös seuraavina päivinä ja ottamaan kotitalousvettä säilöön. Putkirikon sijainti oli vielä mysteeri.
Ruoka- ja puhdistuspalvelupäällikkö Tarja Horttanainen sai tuoreeltaan tiedon poikkeuksellisesta tilanteesta. Hän otti jo viikonloppuna yhteyttä Petra Ojalaan, joka työskentelee kaupungilla ravitsemispalvelun työnjohtajana.
Uuden viikon valjetessa vedenjakelussa oli edelleen ongelmia. Horttanainen ja Ojala alkoivat ratkoa tilannetta linjat kuumina. He soittivat läpi kaikki koulut ja päiväkodit.
Tarja Horttanainen ja Petra Ojala alkoivat ratkoa tilannetta linjat kuumina.
Keskuskeittiölle tuli yhä vesi, ja Ojalan mukaan se auttoi ruokahuoltoa merkittävästi.
– Kaikki ruoka pystyttiin lähettämään keskuskeittiöltä, Ojala sanoo.
Lue lisää: Julkiset palvelut turvaavat huoltovarmuuden vaikeina aikoina
Moneen päiväkotiin ja kouluun ei tullut vettä. Tilapalvelun kautta Haukkamäen koululle hankittiin vesiauto, ja näin ruokahuolto varmistui. Tilapalvelu hallinnoi kunnan kiinteistöjä.
Horttanaisen mukaan yhteistyö kunnassa toimi esimerkillisen hyvin. Kaikki käsiparit tulivat mukaan ratkomaan ongelmaa, ja muut työt jätettiin. Tehtävät priorisoitiin tärkeysjärjestykseen.
Ruokapalveluvastaava Lissu Länsimäki kertoo videolla, mitkä olivat ihan ensimmäiset askeleet vesikriisin ratkaisemiseksi:
Kertakäyttöastiat ja hätävarastot tärkeitä
Kriisi osoitti, että ennalta kootut huoltovarmuusvarastot ovat välttämättömiä.
Koska astianpesu muuttui mahdottomaksi, koulut ja päiväkodit siirtyivät välittömästi käyttämään kertakäyttöastioita. Perunoita keitettiin keskuskeittiöllä.
– Kiinteistöhuollon avulla saimme kanisterivettä koululle, ruokapalveluvastaava Lissu Länsimäki kertoo.
Länsimäki työskentelee Nyhkälän koululla, jossa vedentulo katkesi kokonaan. Hänenkin mukaansa yhteistyö toimi ja tieto kulki mallikkaasti. Hän painottaa valmiusvarastojen tärkeyttä poikkeustilanteessa.
– Kokemus osoitti, että järjestelmämme kestää, mutta valmiutta on ylläpidettävä.
Tarja Horttanainen
Kaupungin valmiussuunnitelman mukaan keittiöissä on oltava kahden päivän tarpeisiin kertakäyttöastiat. Myös pulloja on hyvä olla varastossa.
Tarja Horttanaisen mukaan vesikriisin yhteydessä kävi ilmi, että kaikkien keittiöiden varastoissa ei ollut riittävästi kertakäyttöastioita. Myös vesipulloja jouduttiin hankkimaan lisää.
Kriisissä viestinnän nopeus osoittautui ratkaisevaksi. Kun tieto häiriöstä saavutti koulut, ne lähettivät vanhemmille ohjeistuksen Wilma-järjestelmän kautta. Koulut ohjeistivat perheitä tuomaan lapsille omat juomapullot kotoa. Se helpotti välitöntä painetta koulun omissa vesivarastoissa.
Videolla Tarja Horttanainen ja Petra Ojala kertovat, kuinka työntekijöiden ripeä yhteistyö pelasti koulujen ja päiväkotien ruokailun:
Vettä varastoon talven varalle
Viikon edetessä kaupunki paikallisti vuotokohdan Korpitien alueelle osuudelle, jota ei ollut saneerattu. Vuotokohta havaittiin vasta, kun vesi nousi roudan läpi pintaan. Kuntalaisille annettiin suositus keittää vesi.
Lauantaina alkanut tilanne päättyi vasta seuraavan viikon torstaina. Tuolloin verkostoveden mikrobiologinen laatu oli hyvä, ja terveystarkastajan antama veden keittosuositus päättyi.
Tarja Horttanaisen mukaan nyt on varauduttava siihen, että vettä on varastoissa ensi talveksi riittävästi. Myös vararuokaa on tarkoitus pakastaa entistä enemmän. Kaupunkiin on lisäksi juuri valittu vesihuoltopäällikkö.
Nyt kaupunki on päivittänyt keittiöiden varastot. Vesipulloja on varastoitu aiempaa enemmän keskuskeittiölle ja isoimmille kouluille.
Horttanainen kertoo, että kriisin tuomat kokemukset analysoidaan tarkasti. Tavoitteena on, että jokaisella yksiköllä on jatkossa entistä selkeämpi käsitys työnjaosta. Vastuualueiden on oltava tiedossa, jos hanat sulkeutuvat.
– Meidän on turvattava juomavesi kaikissa tilanteissa. Tämä kokemus osoitti, että järjestelmämme kestää, mutta valmiutta on ylläpidettävä jatkuvasti.